torstai 30. joulukuuta 2021

Pakko lukea, pakko laittaa / blogivuoteni on tässä:

Kaipaan edelleen vanhaa aikaa, kun sain kirjoittaa blogiini päivän kulusta, vuodattaa asiani ja katsoa sekamelskaista kokonaisuutta. Nyt minulla on yksi blogi – kirja jonossa, johon päivittelen kirjoja joita olen lukenut. Kirjoja, joita haluaisin, että muut näkevät mitä olen lukenut. Kirjoja, joista voin antaa inspiraatiota jollekkin. Kirjoja, joita en välttämättä olisi halunnut lukea, luin silti.

En koskaan ole sen kummemmin esitellyt itseäni blogin puolella tai onhan se ihan ensimmäinen postaus ”tervetuloa kirjastooni” josta en edes muista mitä olen siihen laittanut. Tai googlen kuvaus, jonka juuri vähän aika sitten laitoin esille.

Ajattelin joskus syksyllä, eihän mun blogissa ole juurikaan ketään, joka lukee – ompas! Niin miksi vaivautuisin esittäytymään kuka ruudun tällä puolella on? Mulla on mun työni ja sitten mulla on mun vapaa-aikani. Kerran keskustelin työkaverini kanssa kirjoista, hän pitää kirjoista niin minäkin. Sanoin hänelle että blogini on yksi henkireikä mistä tahdon pitää kiinni. Hän vastasi että siitä silloin kannattaa pitää kiinni. Aina kun mietin blogiani siltä kannalta onko tässä mitään järkeä, tulee työkaverin lause mieleen.

En ole blogiani valmis poistamaan vaikka tuntuu että postaukset kaatuvat päälleni. Ajattelin että keskityn yhteen asiaan kerrallaan. Keskityinkin, halusin kesällä että minulla olisi upea banneri kuvineen kaikkineen, sain tehtyä mutta ymmärsin jossain vaiheessa että haluaisin että bannerini olisi jotenkin kirja-aiheinen. Poistin bannerin käytöstä. Onhan se kuva minulla edelleen tietokoneella suojassa.

Suoritin yhden parhaan ystäväni kanssa tänä vuonna Helmet lukuhaastetta yhdessä samaa tahtia mutta silti ihan eritahtia, viime vuonna näihin aikoihin kun haaste tuli julki. Pohdittiin molemmat sitä että mitä kirjoja mihinkin kohtaan ja niin edelleen. Tammikuu kun sitten alkoi…

Mä jotenkin ajattelin että pakko saada, pakko laittaa niin monta kirjaa julki tässä kuussa että ei mitään järkeä, nyt loppu vuonna kauhistelen sitä miten oikeasti sain noinkin monta kirjaa luettua tai kuunneltua äänikirjana. Muistan varsin hyvin että halusin ottaa Holly Bournen jonkun kirjan tämän vuoden lukuhaasteeseen ja löysin Kaikki mikä voi mennä pieleen? – kirja jossa on kysymys- tai huutomerkki.

Olin silloin kun tätä kirjaa aloin kuuntelemaan jo sen verran ”öh, onko pakko” fiiliksissä kun kauhustelin että kirjan kesto on jotain yksitoista tuntia pitkä ja se on pakko saada juuri tässä tammikuussa julki. Niin tämän yhdentoista tunnin mittaisen kirjan kuuntelin muutamassa päivässä?! Oli se hyvä kirja, muistan juonen edelleen ulkoa. Mutta näin jälkeen päin, kauhustelen sitä kuinka ankara olen olltu itselleni tämän blogin takia.

Olin myös tammikuussa sitä mieltä että en aio ottaa Celianetin lukuhaastetta tänä vuonna, mutta tammikuu oli kääntymässä jo loppu puolelle kun aika irveellä kuuntelin Mickael Kerrigan: Hitler – tie diktaattoriksi tänkin ajattelin niin että koska tammikuussa on aiheena x kirja, se pitää tammikuussa kuunnella tai lukea ja julkaista….

Tammikuussa oli myös hyviä kirjoja. Pääsin jatkamaan Christiann Rönnbackan Antti Hautalehto kirjasarjan kirjoja, tietty jälkeen päin mietin että ei olisi pitänyt niitä kaikkia kirjoja tammikuussa lukea, vaan olisi pitänyt osata jakaa koko vuodelle. Myös tutustuin uuteen dekkaristiin Leena Lehtolainen jonka Maria Kallio dekkarisarjaa on ollut tosi mielenkiintoista kuunnella pitkin vuotta. Ensimmäiset kirjat olivat selkokielenä tarjolla Celian äänikirjapalvelussa joten ajattelin silloinkin että mitä nopeammin saan kuunneltua sitä nopeammin pääsen eteenpäin kirjojen parissa. Tämä ajattelutapa tulee kaatumaan vielä tämän tekstin edetessä, odota vain.

Tutustuin tammikuun loppupuolella Soturikissoihin joihin sitten rakastuin ja nyt olen ostanut seitsemän kirjaa lisää kyseistä sarjaa. Koen että oli kirja lastenkirjallisuuteen tai nuortenkirjallisuuteen liittyvä, kaikki saa lukea jos siltä tuntuu oli iältään parikymppinen tai viiskymppinen. Iällä ja kirjalla ei ole sen väliä.

Jossain kohtaan tätä vuotta mua alkoi häiritsemään blogissani se että mulla on niin paljon menossa kirjasarjoja tai on tosi paljon blogitekstejä joissa ei ole tunnisteen tunnistetta. Niin kävin suurehkon operaation ja kävin jokaiseen postaukseen laittamassa jonkin tunnisteen. Oli se sitten kirjan kustannusyhtiö Gummerus, Otava tai vaikkapa kirjasarja, kirjailija. Olin hirveän tyytyväinen että nyt mulla on tunnistettuna blogi just niin paljon kun mä itse tykkään.

Helmikuussa keskityin Soturikissoihin ja tutustuin taas uuteen dekkaristiin Outi Hongisto joka oli julkaissut Veljet: Amir – joka on julkaistu 11/20 ja tykästyin tähän kirjaan niin paljon että mua jäi pitkäksi aikaa kaivelemaan mieleen mitähän seuraavassa kirjassa tapahtuu jos sellainen joskus tuleepi.

Nyt voin myös paljastaa, että julkaisin helmikuussa kirjan, Laura Save – Paljain jaloin kirjan jota mä en koskaan lukenut loppuun asti. Ei vaan yksinkertaisuudessaan kiinnostanut. Vaikka mulla on aina ollut huono omatunto siitä että en voi julkaista kirjaa blogiini mitä en itse ole lukenut loppuun asti niin tein silti päätökseni.

Maaliskuu oli hiljaisempi kuukausi. Jumitin todella pitkää Jan-Erik Fjell – kostaja kirjan parissa ja muistaakseni saatoin kirjoittaa postaukseen, että ehkäpä hänen kirjoja tulee jatkossa näkymään blogissani. Ei tule. Ainakaan tällä hetkellä.  Luin myös pitkästä aikaa fyysisesti itse kirjan joka oli mulle tosi iso saavutus, oon kaikki kirjat lukenut tähän päivään asti äänikirjaa apua käyttäen koska mulla on tosi vaikea keskittyä yhteen asiaan ja olin tosi iloinen kun viimein pääsin kirjan loppuun ja mä onnistuin siinä. Onnistuin lukemaan kirjan kannesta kanteen ja juonet pysyivät hyvin mukana. Muistan kun tätä kirjaa luin mulla oli taas järkyttävä kiire mutta omaa keskittymistä auttoi se kun luki ääneen. Tietenkin olin aina yksin kotona kun luin, mutta tunne oli vapauttava, onnistunut kun olin voittanut itseni.

Jotenkin oon mokannut huhtikuun yhdessä postauksessa, Leena Lehtolainen – kuolemanspiraali mun olisi pitänyt se sillois joskus tammikuussa julkaista mutta olin sen unohtanut ja totesin ”ei sillä niin väliä ole” ja julkiasin sen huhtikuussa. Tää kuukausi oli muutenkin hiljaisempi kirjojen suhteen. Olin aloittanut justiinsa työskentelyn leikkaus- ja anestesiaosastolla, joten kaikki oppiminen ja virta meni työn parissa. Silti pääsin kuuntelemaan historiallista kirjaa Auschwitzin kirjastonhoitaja joka tälläkin hetkellä aina toisinaan pyörii mielessä. Myös tutustuin jälleen uuteen kirjailijaan Marko Hautala ja hänen kauhukirjallisuuden Pimeä arkkitehti jonka tarinaa en oikeastaan heti ymmärtänyt paitsi sitten kun kirja oli jo melkein loppusuoralla sitten hokasin mistä oli kyse.

Mulla tuli myös tosi hyvä fiilis kun tässä kuussa julkaisin Pullopostia Seilin saarelta: potilas numero 43 – Susan Heikkinen mun kyseinen hyvä ystävä jonka mainitsin jossain kohtaan sanoi mulle tällöin, vinkkasit niin hyvän kirjan että aion lukea sen saman kirjan ja laittaa sen samaan lukuhaasteen kohtaan. Ajattelin, olen onnistunut blogissani edes jotenkin. 😊

Toukokuussa innostuin taas kirjoista paljon enemmän kuin kahtena aikaisempana kuukautena. Arja Ahtaanluoma – Puoli nainen & Zana Muhsen: Myyty! nää kaksi kirjaa jäi mun mieleeni eniten. Toisinaan mietin edelleen eriarvoisuutta maiden kesken.

Kesäkuussa alotin kirjoittamaan blogivihkoani, mun ensimmäinen muistiinpano on viides päivä kesäkuuta. Helmet lukuhaaste 43/50, Pohjoinen lukuhaaste you’re welcome. Osallistuin dekkariviikkoon mikä oli omalla tavallaan ihan mielenkiintoinen.

Säädin jälleen kerran kesäkuussa tunnisteiden kanssa, mua alkoi ärsyttämään kun kaikki tunnisteet olivat yhdessä isossa läjässä, joten mä päätin että erottelen kirjasarjat omaan tunniste palkkiin ja kaikki muut omaan. Päätin myös että aion jokaiseen otsikkoon kirjoittaa aina kirja + kirjailija ja tästä aloitinkin suurehkon operaation muuttamaan kaikki juuri tälläiseksi kun halusin.

Kesäkuussa alotin kirjakalenterin teon. Myös löysin uuden toimittajan Marja Aarnipuro joka kirjoittaa tällä hetkellä Kaarina Riikonen ratkaisee – dekkarisarjaa, tykkäsin siitä ensimmäisestä Maakellarin salaisuus jonka johdosta myöhemmin syksystä kuuntelin kaikki loput kirjat jotka Celiasta löytyy.

Aina silloin tällöin kun ajelin skuutilla töihin, niin kuuntelin äänikirjaa matkat. Muistan kun olin siinä ajelemassa yhdissä tietyissä liikennevaloissa ja kuuntelin Hanna Haurun – Liian pienet sandaalit en voinut muuta kun hymyillä kun tuli niin hauska kohta kirjassa. Ihana muistella jälkeen päin tapahtuneita.

Heinäkuussa luin fyysisesti Christian Rönnbacka – Tulen aika koska mä en jaksanut odottaa milloin se tulee Celianettiin kuunneltavaksi, tällöinkin mulla oli jotenkin hirveä kiire imuroida sivuja että saan äkkiä kaikille nähtäväksi että hei, olen lukenut tämänkin kirjan. Kuuntelin tosi paljon tässä kuussa poliittisia kirjoja joista en pitänyt mutta ajattelin että pakko nyt lukea tai kuunnella kun lukuhaaste vaatii ja hampaita purren kuuntelin muutamat jonka jälkeen tokaisin itselleni mielessä että kiitos mutta ei kiitos enään.

Sain mun ensimmäisen julkisen kommentin josta olin otettu, mutta en tiennyt tällöin miten vastaisin kyseiselle henkilölle, en myöskään tiennyt tai edelleen tiedä odottiko hän että olisin vastannut joten ignoorasin, anteeksi.

Elokuussa mun blogi hiljeni, koska aloin oikeasti täysillä tekemään kirjakalenteria… Mä en edes halua lukea tota vihkoa eteenpäin koska se tahti millä luin kirjoja muistutti vähän tammikuu meininkiä. Se oli hirveetä mut lokakuussa kun sain melkeimpä sen valmiiksi niin se oli juhlaa.

Elokuussa julkaisin kirjan nimeltä Helvetillinen vaelluskirja jonka oikeasti KUUNTELIN JO TAMMI-HELMIKUUSSA?! Myös mieleeni jäi Maailman onnellisin mies, Poika raidallisessa pyjamassa ja Vaarallinen polku.

Syyskuussa aloin pelata erästä hevospeliä, sen ohella kuuntelin Arttu Tuominen – Verivelka joka oli kirja, jonka jatkoa odottelen mielenkiinnosta. Myös Laura Lähteenmäki – Niskaan putoava taivas oli kirja jonka jatkon haluaisin lukea mutta tällä hetkellä celiassa ei kirjaa löydy.

Syksyn aikana kuuntelin naama vinossa Narnian kirjat lähes peräkanaa pois alta, enkä nauttinut. Halusin että kun kerta vuonna 2020 olen sen kirjasarjan aloittanut se pitää tänä vuonna lopettaa. Kiitos kysymästä, ei ollut hauskaa kuunneltavaa. Tai oikeastaan jos tottapuhutaan en edes kuunnellut kun tein kaikkea muuta mutta koska p a k k o, pään sisäinen ääni sanoo että on pakko niin silloin on pakko. Mä ajastin Narnia kirjasarjan kirjat joka kuukaudelle yhden ja jos nyt väärin en muista niin ne kaikki on aina tiettynä samana päivämääränä julkaistu.

Lokakuussa aloin pikku hiljaa havahtumaan tähän mun pakko – ongelmaan ja tein sen päätöksen että nyt stoppia ja rajusti koska muuten menetän otteeni lopullisesti. Olin lokakuuhun mennessä saanut noi kaikki Narnia kirjat ajastettua, mutta kaikki muut mitä lokakuussa julkasin oli itselle mielekkäitä kirjoja. Unikirja jota käytän lähes joka viikko omieni unten tulkintaan on toinen henkireikä tän blogin lisäksi. Lasienkeli tutkin itseäni päähenkilön tavoin mitä jos minä olisin ollut päähenkilö? Terkkuja Sopperosta löysin tokan osan vahingossa joskus keväällä mutta olin nou nou, nyt kun kuuntelin tän olin yes yes ja kirja oli hyvä. Myrskynsilmä avasi silmäni mun ongelmaani ja totesin että loppuvuonna ei enään yhtään kirjaa jos ei ole pakko.

Marraskuussa päivittelin enimmikseen sitä, että missä järjestyksessä kirjat jotka olen lukenut laitan joulukuussa julki, näpersin ja säädin ja enemmän ja vähemmän säädin. Kuuntelin myös kaksi Marja Aarnipuron Kaarina Riikonen ratkaisee – kirjasarjan kirjoja eteenpäin: ikäneidon testamentti ja syöpälääkärin kuolema näiden kirjojen myötä tajusin sen että kuinka paljon tää mun pakkomielteinen lukeminen on oikeastaan tuonut myös harmia itselleni ja se että olen stressannut turhasta. Marraskuun aikana töissäkin oli ollut kaikenlaista ja olin pirun kiukkunen jo senkin suhteen että en osannut relata.

Viimeinkin kun se joulukuu alkoi ja kirjakalenteri alkoi pörräämään sain hyvää palautetta whatsapissa muutamilta ystäviltäni ja sain kommentin, jonka jälleen kerran ignoorasin vaikka sen luin. En tiedä mitä vastaan siihen – ”mainiota”

Kun kirjakalenteri oli käynnissä, lueskelin siinä sitten muutamia kirjoja ja ajattelin että tässäkö oli blogini. Ajattelin että en halua enään ensivuonna tehdä tätä samaa. Ostin jälleen kerran uuden vihon, vihon johon kirjoitin mitä olen lukenut ja mitä mieltä olin kirjasta.

Luin Leena Lehtolainen – Rivo satakieli ihan rauhassa ei yhtään kiire mihinkään, se oli vapauttavaa. Eva Frantz – Osasto 23 mä pelasin ja kuuntelin tän kirjan alusta loppuun, oli mukavaa. Masaji Ishikawa – pako helvetistä: kohtalona Pohjois-korea ja Marja Aarnipuro – Ottopojan kohtalo.

En ajatellut julkaista näitä blogissani, mutta siinä meni pari vuotta. Pari vuotta olen raatanut ”pakko lukea”. En välttämättä ajatellut ottaa ensi vuodelle lukuhaastetta tämän ongelmani takia, mulla on haasteena lukea kirjahyllyni tyhjäksi. Kun sain tehdä tämän vuoden kertauksen, ymmärsin kuinka tärkeä blogini on minulle, ymmärsin sen että en voi nyt vain lopettaa. Vaikka olisinkin blogin ulkonäköä vaihtamassa joka toinen hetki sisältö on sen arvoista että haluan säilyttää ja jatkaa ensi vuonna vinkkausten tekemistä.

Olen paljon pohtinut eri visioita miten tekisin parempilaatuisempia postauksia mutta yritän muunnella ja katsoa miten onnistuu. Nyt voin sanoa kiitos ja nähdään ensi vuonna.


perjantai 24. joulukuuta 2021

torstai 23. joulukuuta 2021

KK │Ann-Helén Laestadius: Hei söpö

 

Siitä tulisi Agnesin paras kesäloma. Kuusi viikkoa Sopperossa. Vihdoinkin Agnes näkisi taas Henrikin, poroja hoitavan saamelaispojan, jonka kanssa oli viestitellyt ja istunut koneella satoja tunteja kotonaan Solnassa.

Loma pohjoisessa ei kuitenkaan suju suunnitelmien mukaan. Jalkapallokentällä Agnesia nimitetään Tukholmalaiseksi ja yhtäkkiä Henrik kuulostaa kummalliselta puhelimessa eikä voi tavata Agnesia. Aivan kuin joku olisi päättänyt ettei Agnes ole oikea saamelainen.

Yllätyskirjeen myötä Agnes saa kuitenkin odottamattoman ystävän ja kaikki muuttuu.

Hei söpö on itsenäinen toinen osa ruotsinsaamelaisen Ann-Helén Laestadiuksen kirjoittamasta Soppero-sarjasta. Neliosainen nuortenromaanisarja kertoo lämpimästi Tukholman seudulla asuvasta 13-vuotiaasta Agnesista, joka uskaltaa lähteä kulkemaan omaan tietään.

Ensimmäinen Soppero - kirjasarjan kirja on Terkkuja Sopperosta jonka olen julkaissut ja kommentoinut blogiini lokakuussa. 

keskiviikko 22. joulukuuta 2021

KK │Adrian McKinty - Ketju

 


Et ole ensimmäinen. Etkä varmasti viimeinen. Olet osa Ketjua, loputonta ja nerokasta juonta joka tekee uhreista rikollisia ja jostakusta muusta rikkaan,  Mutta Ketjua pyörittävät tahot tietävät että vanhemmat ovat valmiita mihin tahansa lastensa puolesta. Et pääse pakoon, rahalla ei ole väliä, Ketjulla on.

tiistai 21. joulukuuta 2021

KK │ Aki Ollikainen - Nälkävuosi

 


Ajattele, jos olisit köyhä ja talvi olisi tuloillaan ja syksyn sato on epäonnistunut. Sinulla ei ole harmainta aavistusta millä elättäisit itsesi ja lapset. Järvi menisi kohta umpeen jäästä etkä sieltäkään saisi ruokaa. Mitä tekisit?

Esikoiskirjailija Aki Ollikainen vie lukijansa keskelle suuria nälkävuosia, ajanjaksoon jolloin kuoleman väri oli valkoinen ja valkoinen levittäytyi kaikkialle. Ollikainen kertoo julman ja traagisen tarinansa koruttomasti mutta kauniisti, turhua paisuttelematta mutta sydämeenkäyvästi. Matleena perheineen jää elämään pitkäksi aikaan sinun mieleen kun olet lukenut kirjan.

maanantai 20. joulukuuta 2021

KK │ Outi Hongisto - Veljet: Younas

 

Amir Zardari erosi maahanmuuttajista koostuvasta espoolaisesta jengistä, mutta sen johtaja ja taustahahmon haluavat vaientaa liikaa tietävän entisen jengiläisen, joka aikoo todistaa heitä vastaan. Amir houkutelaan ansaan jolla on kauaskantoiset seuraukset.

Younas Zadari työskentelee KRP:ssä jrjestätyneen rikollisuuden erikoistutkintartryhmän esimiehenä. Hän ottaa elämäntehtäväkseen jengin vangitsemisen sekä rikollistouhuista eroon pyrkivt pikkuveljensä pelastamisen.

Younasin tutkintaryhmän löytämät todisteet laajasta rikolliskuviosta osoittautuvat räjähdysherkiksi. Younasin on pohdittava päätöste nsä vaikutukset niin tarkkaan: kenelle kertoa ja mitä. Vastapuoli tuntuu olevan aina askeleen edellä ja siihen voi olla vaan yksi selitys.

sunnuntai 19. joulukuuta 2021

KK │ Tuomas Kyrö - Mielensäpahoittajan hiihtokirja

 

Mielensäpahoittajan hiihtokirja kuuluu jokaisen Suomen kansalaisen treenikassiin. Mielensäpahoittaja kertoo totuuden urheilusankareistamme, vapaasta ja perinteisestä sekä oikeasta voitelusta.

"Hiihtäjän tarkoitus on mennä metsään. Ja metsästä eteenpäin, järven jäille, vieraille maille. Metsästä palatessaan hänellä on oltava jotain tarpeellista mukanaan. Karhu, emäntä, uusia tietoja ja taitoja, mausteita taikka harvainaisesta turkiksesta tehty hattu. Kilpahiihdossa metsään menneen hiihtäjän pitää tulla takaisin kultamitalin kanssa. Vähintään on tehtävä talven paras hiihto. "

Tuomas Kyrö on kirjailija ja ihme hiihtäjä. Hän on julkaissut kiitettyjä ja luettuja rkirjoja jo Lahden MM-vuodesta 2001 lähtien. Hänen tietoisuutensa alkaa Juha Miedon sadasosasekunnin tappiosta. Kyrön paras koulumuisto sijoittuu vuoteen 1984 kun juhlasalissa katsottiin Marja-Liisa Kirvesniemen kultamitalihiihdot. Hänen proosansa kulmakivi on Jari Puikkosen telemarkastulo. Kyrö ei ole sukua Kari-Pekka Kyrölle.

Lukuhaaste: 33. Kirjassa opetataan jokin taito



lauantai 18. joulukuuta 2021

KK │ Mintie Das - Kuolleetkin ghostaa

 


Yliluonnollinen #metoo - trilleri ilkeistä tytöistä, murhasta ja henkimaailman sotureista yhdysvaltalaisessa pikkukaupungissa. Koulun huutosakin kapteeni tapetaan pian hänestä kuvatun seksiviseon päädyttyä sosiaaliseen mediaan. 

On Violetin aika osoittaa kykynsä ja näyttää että hän on valmis seuraamaan soturiesiäitiensä jalanjäljissä. Violet joutuu tulikokeeseen ja hänen on löydettävä tappaja tai muuten hän on seuraava uhri.

perjantai 17. joulukuuta 2021

KK │ Sanna Kiiski - Tinderpäiväkirja 2: Miesten puolella

 


Suosittu päiväkirja saa jatkoa! Sanna Kiiski tarkastelee deittailu-sovellusta nyt myös miesten näkökulmasta. Millaisina deittiseuraa etsivät naisett näyttäytyvät ja miten he käyttäytyvät? Sanna Kiiski jatkaa tutkimuksiaan Tinder.maailmassa apunaan miespuolinen ystävä Emirhan sekä Tinder-natiivi Tinka.

torstai 16. joulukuuta 2021

KK │ Anne Pennanen - Pako päihdehelvetistä: huostaanotetun lapsen raju selviytymistarina

 

Jennan elämän lähtökohdat eivät olleet kummoiset. Vanhemmat erosivat pian tyttären syntymän jälkeen, eikä nuori äiti kyennyt yksin huolehtimaan lapsistaan. Päihteet kuuluivat äidin jokapäiväiseen elämään ja vanehempien virkaa toimitti alle koulluikäinen isoveli.

Huostaan Jenna otettiin 4-vuotiaana. Kolme vuotta vanhempi isoveli sijoitettiin eri perheeseen. Ensimmäiset humalat Jenna veti yhdeksänvuotiaana, ensimmäisen piikin 13 vuotiaana. Kun sijaisvanhemmat eivät enää pärjänneet tytön kanssa häntä siirrettiin kasvatuslaitoksesta toiseen. Lopulta Jenna päätyi Pohjolakodin kylmään putkaan alasti riisuttuna.

keskiviikko 15. joulukuuta 2021

KK │ Lars Pettersson - Kaamosmurhat

 

Kylmäävä trilleri vihasta ja kostosta pienessä pohjoisessa yhteisössä, maassa jossa talviaurinko ei nouse horisontin ylle ja päivä kestää vain pari sinihämärää tuntia. 

tiistai 14. joulukuuta 2021

KK │ Simo Holopainen - Me jouduimme sotaan

 


Kirja kertoo 20 sotaveteraanin ja lotan sotatarinat tuoreiden (2016 - 2017) haastattelujen pohjalta. Mukana on ennen kuulemattomia tarinoita talvi- ja jatkosodasta ja Lapin sodasta. Haastateltavissa on harvinaisia kertojia: yksi viimeisistä kaukopartiomiehistä, viimeinen sukellusvenemies, panssarivaunun kuljettajia, lentäjiä, rintamalottia ja tavallisia rivimiehiä.

Kirja tarjoaa paljon mielenkiintoista luettavaa, jossa kuuluu veteraanien ja lottien oma ääni. Runsaassa kuvituksessa on myös paljon katsottavaa ja selailtavaa.

Ilta-Sanomilla on vahva brändi sotahistorian harrastajien ja historiasta kiinnostuneiden parissa: 100 tarinaa sodasta oli viimeisin myyntimenestys.

Kirjoittaja Simo Holopainen on Ilta-Sanomien toimittaja, joka teki lähes kaikki 100 tarinaa sodasta -veteraanihaastattelut ja jolla on aiempaa kirjailijakokemusta.

    Mulla oli halu kuulla näiden kahdenkymmenen sotaveteraanin ja lotan sotatarinat. 


Kuvaus: adlibris.fi

maanantai 13. joulukuuta 2021

KK │ Tove Alsterdal - Haudattu hiljaisuudessa

 



Jääkylmää jännitystä ja salattua historiaa

Erakoitunut hiihtäjälegenda Lapp-Erik Svanberg murhataan Kivikankaan kylässä Tornionjokilaaksossa. Pietarilaisessa rappukäytävässä venäläinen mafiapomo ampuu lähimmän ystävänsä ja pakenee maasta.  Työtön toimittaja Katarine Hedstrand palaa Lontoosta Tukholmaan hoitamaan dementoituneen äitinsä asioitan ja saa kuulla että äidillä on Kivikankaalla taki, jonka joku haluaa ostaa moninkertaiseen ylihintaan. Kaukana pohjoisessa paljastuu totuuksia joista on vaiettu sukupolvien ajan ja kuolema kurkottaa vuosikymmeninen takaa korjaamaan satonsa.

sunnuntai 12. joulukuuta 2021

Suzanne Francis: Frozen II


Frozenin taika lumoaa taas! Upeasti kuvitettu 96 - sivuinen kuvakirja kertoo yksityiskohtaisesti Frozen II - elokuvan uskomattoman seikkailun. 

Arendelin rauha rikkoutuu, kun salaperäinen ääni alkaa kutsua kuningatar Elsaa. Muut eivät ääntä kuule, mutta Elsa ei voi hillitä uteliaisuuttaan.

Hän lähtee Anna ja ystävät apunaan selvittämään, kenelle ääni kuuluu ja he päätyvät vaaralliselle matkalle kohti pohjoista menneisyyden salaisuuksia selvittämään.

lauantai 11. joulukuuta 2021

KK │ Kirjat jotka jäivät kesken... #1

 


Tässä kuvassa näet neljä eri kirjaa jotka olen aloittanut kuuntelemaan äänikirjana mutta jotka olen myös syystä ja toisesta keskeyttänyt, jättänyt odottamaan parempia päiviä tai en tule oikeastaan koskaan avaamaan kirjan kansia enään. 

perjantai 10. joulukuuta 2021

keskiviikko 8. joulukuuta 2021

Jeff Nathanson: Salazarin kosto



Uuteen seikkailuun joutunut kapteeni Jack Sparrow saa huomata epäonnensa vain lisääntyneen, kun hänen vanhin vihollisensa, kapteeni Salazarin, johtamat haamumerirosvot pakenevat Paholaisen kolmiosta tavoitteenaan tappaa kaikki merirosvot- Jack mukaan lukien. 

Kapteeni Jackin ainoa toivo on löytää legendaarinen Poseidonin atrain, joka tuo kantajalleen voiman hallita kaikkia meriä.

tiistai 7. joulukuuta 2021

KK │Patrick Modiano - Dora Bruder

 


Nobel-palkitun kiitetty ja herkkä dokumenntiromaani nuoren tytön kohtalosta.
Modiano antaa kasvot yhdelle kuudesta miljoonasta vainojen uhrista.

lauantai 4. joulukuuta 2021

KK │ Helmet lukuhaaste 2021

 Suoritin Helmet lukuhaaste 2021 ensimmäistä kertaa koko elinkaareni aikana.

Olen ylpeä itsestäni, että suoriuduin tästä 50. kirjan haasteesta sen takia haluan vielä julkaista postauksen siitä että mitkä kirjat tulivat mihinkin kohtiin.


1. Kirjassa kirjoitetaan päiväkirjaa: Sanna Kiiski: Tinderpäiväkirja

2. Kirjan on kirjoittanut opettaja: Ulla Feldscher: Rakas tiesitkö että olen psykopaatti

3. Historiallinen romaani: Witold Pilecki: Vapaaehtoisena Auschwitziin

4. Joku kertoo kirjassa omista muistoistaan: Eddy de Wild: Pääteasema Auschwitch, selviytyjän muistiinpanot

5. Kirja liittyy tv-sarjaan tai elokuvaan: C.S. Lewis: Prinssi kaspian

6. Kirja kertoo rakkaudesta: Hanna Hauru: Viimeinen vuosi

7. Kirjassa on kaveriporukka: Outi Hongisto: Veljet: Amir

8. Kirja, jossa maailma on muutoksessa: Martti Lintunen: Mitä jääkarhu sanoi pigviinille?

9. Kirjailijan etu- ja sukunimi alkavat samalla kirjaimella: Leena Lehtolainen: Harminpaikka

10. Kirjan nimessä on numero: Susan Heikkinen: Pullopostia Seilin saarelta: Potilas numero 43
11. Kirja kertoo köyhyydestä: Marjo Niemi: Ihmissyöjän ystävyys

12. Kirjassa ollaan metsässä: Erin Hunter: Myrsky nousee

13. Kirja liittyy teatteriin, oopperaan tai balettiin: Juha-Pekka Koskinen: Omituinen ooppera

14. Kirja on osa kirjasarjaa: Christian Rönnbacka: Tuonen korppi

15. Kirjassa on jotain samaa kuin omassa elämässäsi: Marko Hautala: Pimeä arkkitehti

16. Kirjassa eletään ilman sähköä: Hanna Hauru: Tyhjien sielujen saari

17. Kirjan nimessä on kirjan päähenkilön nimi: Maria Turtschaninoff: Maresi

18. Kirja kertoo sateenkaariperheestä: Laura Save: Paljain jaloin

19. Kirjassa leikitään: Ilkka Raitasuo & Terhi Siltala: Kellokosken prinsessa

20. Kirjassa on ammatti jota ei enään ole tai joka on harvinainen: Irene Trimble: Kuolleen miehen kirstu

21. Kirja liittyy johonkin vuodenaikaan: Pekka Ervasti: Paska reissu, tulipahan herkuteltua

22. Kirjassa ajetaan polkupyörällä: Tove Jansson: Muumipeikko ja pyrstötähti

23. Kirja jota luet ulkona: Hanna Hauru: Liian pienet sandaalit

24. Kirjan nimessä on kysymys- tai huutomerkki: Holly Bourne: Mikä kaikki voi mennä pieleen?

25. Kirjan on kirjoittanut kaksi kirjailijaa: J.M. Ilves: Viiden sormen harjoitus

26. Elämänkerta henkilöstä joka on elossa: Liisa Talvitie: Matti Esko

27. Kirjan päähenkilö on eläin: Erin Hunter: Tuli ja sää

28. Kirja, jonka lukemisesta on sinulle hyltyö: Colin Dexter: Huone numero 3

30. Kirja on julkaistu kirjoittajan kuoleman jälkeen: Arto Paasilinna: Laki vaatii vainajia

31. Jännityskirja tai dekkari: Christian Rönnbacka: Kaikki mikä kiiltää

32. Kirjan kansikuvassa tai kanakannen tekstissä on kissa: Erin Hunter: Villiin luontoon

33. Kirjassa opetetaan jokin taito: Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittajan hiihtokirja

34. Kirjassa tarkkaillaan luontoa: Erin Hunter: Salaisuuksien metsä

35. Kirja, jonka ilmestystä olet odottanut: Christian Rönnbacka: Tulen aika

36. Kirjassa liikutaan ajassa: Susanne Jansson: Uhrisuo

37. Kirjan henkilön työ on tärkenä tarinassa: Marja Aarnipuro: Maakellarin salaisuus

38.Kirja on käännetty hyvin: Jason Reynolds: Minuutin mittainen ikuisuus

39. Kirjassa kuunnellaan musiikkia: Rosa Liksom: Hytti numero 6

40. Kirjassa kerrotaan eläintein oikeuksista: David Duchvny: Pyhä lehmä

41.Kirjassa matkustetaan junalla: Miika Viljakainen & Lauri Silvander: Helvetin kone ja 49 muuta suomalaista rikosta

42. Satukirja: Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri

43. Kirjassa ei kerrota sen päähenkikön nimeä: Arja Ahtaanluoma: Puolinainen: koko tarina

44. Kirjassa on reseptejä: Kokkiklubi, maailman paras pizza

45. Kirjan on kirjoittanut pohjoismaalainen kirjailija: Christian Rönnbacka: Majakka

46. Kirjassa syödään herkkuja: Mila Teräs: Amiraali

47-48. Sama aihe, kaksi eri kirjaa: Tuija Hannula: Toppatakin alla on sydän & Satu Leisko: Tulin suomeen

49. Kirja on julkiastu vuonna 2021: Antonio Iturbe: Auschwitzin kirjastonhoitaja

50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä: James Bowen: Katukatti Bob


perjantai 3. joulukuuta 2021

KK │ Camilla Grebe - Kun jää pettää alta

 


Kun jää pettää alta - on Camilla Greben ensimmäinen sooloteos ja hänen kansainvälinen läpimurtonsa. Se on lukijaa nautinnollisesti kieputtava psykologinen trilleri rakakudesta ja petoksesta. Tästä alkaa Pimeän puoli - kirjasarja.

torstai 2. joulukuuta 2021

KK │ Pentti Kirstilä - Hanhivaara ja sateisen saaren tappaja

 Ihan pakko kertoa tarina miten tämä kirja on päätynyt yöpöydälleni ja sitä kautta tähän kalenteriin. Hypätään ajassa alkuvuoteen taisi olla tammikuuta, sinä aurinkoisena lauantai aamupäivänä isäni pyysi että voisinko viedä roskat ja minähän vein. Roskakatoksella oli muutama paperikassillinen kirjoja joita aloin siinä kolmenkymmenen asteen pakkasessa katsomaan ja tämä kirja lähti mukaan muutaman muun kirjan kanssa.


keskiviikko 1. joulukuuta 2021

KK │ Hanna Hauru - Jääkansi

Kiva kun tulit lukemaan Kirjakalenteriani! Koska tänään, keskiviikkona alkoi joulukuu, haluan perinteisesti tehdä jonkinlaisen joulukalenterin blogiini ja tällä kertaa eksyin tekemään ihka oikean kirjakalenterin. Tätä kalenteria olen suunnitellut jo elokuusta 2021 asti ja nyt olen innoissani kun sen saan viimein julkaista ikiomaan Kirjastooni 😇. Joka päivä 24.12 asti kello 10:00 uusi kirja kirjakalenteriin. Ensimmäinen kirja on Hanna Haurun  Jääkansi. Haurun teokset ovat olleet tuttuja tämän vuoden puolella olen tänne blogiini tuonut kolme hänen kirjaansa ja tämä on neljäs.



tiistai 16. marraskuuta 2021

maanantai 15. marraskuuta 2021

C.S. Lewis - Narnian viimeinen taistelu 7

 


Väärä Aslan hallitsee Narniaa ja käskee kaikkia sen asukkaita työskentelemään julmien kalavarilaisten alaisuudessa. Onnistuvatko Eustace ja Jill löytämään todellisen Aslanin ja palauttamaan rauhan maahan? Narnian viimeinen taistelu on lopullinen kamppailu hyvän ja pahan välillä.

KIRJAN TIEDOT

Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran 1979

ISBN 978-952-239-05-5

KUVAUS: kirjasampo.fi

sunnuntai 14. marraskuuta 2021

Marja Aarnipuro: Syöpälääkärin kuolema

 


Kaarina Riikonen on kaiken nähnyt ja urallaan menestyvä Viikko-lehden reportteri, jonka uutisena on johdattanut jo kahden henkirikoksen jäljille. Ura- ja perhepaineiden keskellä sinnittelevästä keski-ikäisestä Kaarinasta on hyvää vauhtia kehittymässä rikostoimittaja, kun hänelle läheinen syöpälääkäri katoaa ja löytyy kuolleena.

Kaarina huomaa olevansa taas murhamysteerin keskellä, mutta samalla hänen oma terveytensä horjuu. Kuollut lääkäri kun ehtii jättää Kaarinalle tappavan testamentin. Syöpäläärärin kuolema on Avun päätoimittajan Marja Aarnipuron kolmas dekkari. Se jatkaa suosittua Kaarina Riikoinen ratkaisee - kirjasarjaa.

maanantai 1. marraskuuta 2021

Marja Aarnipuro: Ikäneidon testamentti

 

Pitkän linjan toimittaja Kaarina Riikonen ajautuu jälleen murhajutun pyörteisiin kun samassa kerrostalossa asuva tuttu ikäneito yllättäen kuolee.

Uupuiko vanha apteekkari vatsatautinsa jälkiseurauksiin vai surmattiinko hänet?

Riikonen alkaa tutkia asiaa rikostoimittajakolleegansa kanssa. Kaarinan haastattelijantaidoista, suhteista ja loputtomasta utelijaisuudestaan on jälleen hyötyö asian ratkaisemisessa.

Keski-ikäisen naistoimittajan perhe-elämäkin järkkyy rikostutkionnan tuoksinassa, eikä mustasukkaisuudeltakaan säästytä. Ikäneidon testamentti jatkaa Avun päätoimittajan Marja Aarnipuron viime vuonne ilmestyneen Maakellarin salaisuuden tairinaa ja syventää Kaarina Riikonen tutkii - sarjan tapahtumia.

Tutustuin Kaarina Riikonen kirjasarjaan kesäkuussa, -21 jolloin ensimmäisen kirjan: Maakellarin salaisuus kuuntelin äänikirjana ja sain kirjan laitettua lukuhaasteeseen. Nyt melkein puolivuotta myöhemmin ajattelin, että pitäähän tätäkin kirjasarjaa päivitellä ja yritäin muistella mitä maakellarin salaisuuden tarina oli että olisi ollut helpompi ymmärtää tätä tarinaa. 

Näin todella paljon Helsingin kirjamessuilla Marja Aarnipuron kirjoja, mutta en kuitenkaan ostanut niitä vaan kuuntelen äänikirjana. Olen alusta asti kuunnellut äänikirjana joten ajattelen että koko kirjasarja on silloin hyvä äänikirjana kuunnella koska en näe mitään järkeä, että olisin ostanut kaksi uusimpaa kirjaa ja loput olisin kuunnellut. Mielummin joko tai. 

Ikäneidon testamentti, oli ihan okei kirja, selkeä juoni. 

Kirjan tiedot

Julkaisutiedot: CrimeTime 2018
ISBN 978-952-289-443
Äänikirjan kesto 9h 1minuutti

Kuva ja kuvaus: celianet.fi

torstai 28. lokakuuta 2021

Meri Luttinen - Myrskynsilmä

 
Kaunis historiallinen fantasiaromaani esikoistekijältä.

16-vuotias Kainu joutuu luopumaan entisestä elämästään ja tulevaisuuden haavaistaan, kun hänelle lankeaa suuren tietäjän rooli. 

Muinaissuomlaiaseen fantasiamaailmaan sijoittuva seikkailu kertoo koskettavasti nuoren aikuisen oman paikan etsimisestä ja löytämisestä.

Keskikesän yöttömänä yönä Kainu seisoo punamultakehien reunalla. Nuoret tytöt löytävät riitissä paikkansa emännyyden, äitiyden tai käsityöläisyyden kehistä. Sisimpänä on viisi tietiän kehää joista voimallisimpaan kukaan ei ole päässyt satoihin vuosiin.

Kun Kainu astuu keskimmäiseen kehään, hänen osakseen lankeaa suuri tehtävä - eikä hän ole enään sama. Kainu joutuu lähtemään hurjalle ja pitkälle matkalle, jonka aikana hänen on myös selvitettävä, kuka hän itse on. 

Kuva ja kuvasu: wsoy.fi / celianet.fi

Upea kirja! 


 

perjantai 22. lokakuuta 2021

Marja Aho - Lasienkeli

Valon ja varjon rajalla kulkeva nuortenromaani kertoo mielen särkymisestä, ystävyydestä ja toivosta.

Juuri kun kaikki näyttää olevan hyvin, elämä kiskaisee maton jalkojen alta. Killin elämässä on onfelmia, jotka ovat kokoa XXL. Hän on hukannut itsensä pimeyteen ja yrittänyt itsemurhaa.

Siksi hän on psykiatrisessa sairaalassa, osasto koovitosella, etsimässä valoa ja syitä elää.

Sairaalan pihalla Killi tapaa Iiriksen, ylilääkärin tyttären. He ystävystyvät ja Iiris tutustuttaa Killin sairaalan hautausmaahan, karmiviin kummitusjuttuihin ja lähellä virtaavaan synkkään Kalmajokeen. Iiriksen avulla Killi saa roikuttua kiinni elämän langassa.

Kun Killi pääsee pois osastolta, yhteys Iirikseen katkeaa. Vain kuva sinipukuisesta hauraan kauniista tytöstä muistuttaa menneestä. Yrittäessään löytää ystävänsä uudelleen Killi saa kuulla jotakin sellaista mitä hän ei olisi ikinä uskonut kuulevansa.

Marja Aho on lahtelainen kuvittaja-kirjailija. Hänen aiempaa tuotantoonsa kuuluu useita lasten- ja nuortenkirjoja. Lasienkeli on suunnattu yläkoululaisille ja sitä vanhemmille lukijoille.

            Löysin tämän kirjan kun etsin tägin mielenterveysongelmat alta, ja kuvaus vaikutti niin mielenkiintoiselta jotta ajattelin että pistämpä kirjan kuuntelulistalle. Nyt ei ollut mitään muutakaan kirjaa mitä olisi voinut aloittaa niin aloitin tämän Lasienkelin kuuntelun. Jo ensimmäisestä luvusta alkaen tiesin että ah, tämä on kirja jonka sanoja haluan imuroida korvistani aivoihin. 

Kirjat jotka käsittelevät mielenterveysongelmia jollain tapaan, tuntuu että käännän itseni päähenkilöksi ja eläisin omaa elämääni ja kun kirja on luettu vertailen kirja"minää" ja minun omaa elämääni ja loppujen lopuksi aina valitsen minun oikean elämän. Mutta siis ajan takaa tällä sitä että on niin mielenkiintoista kaikki mielenterveysongelmaa käsittelevät kirjat.

Kustantamo: Myllylahti
Kuvaus ja kuva: celianet.fi

ISBN  978-952-356-181-6

Äänikirjan kesto 3h 48min
Lukija: Anni Tani


maanantai 18. lokakuuta 2021

Ann-Helén Laestadius - Terkkuja Sopperosta

 

Kolmetoistavuotias Agnes opettelee salaa saamea. Vielä jännittävämmäksi elämä käy, kun hän alkaa tekstailla pohjoisessa, Sopperossa asuvan poronhoitajapojan kanssa.

Kysymyksiä riittää. Miten saamelainen Agnes oikeastaan on? 
Entä mitä mieltä ystävät pääkaupunkiseudulla ovat hänen valinnoistaan?

Terkkuja Sopperosta on ensimmäinen osa ruotsinsaamelaisen Ann-Helén Laestadiuksen kirjoittamasta neliosaisesta Soppero-sarjasta.

Nuorisoromaani kertoo lämpimästi Tukholman seudulla asuvasta Agnesista - tytöstä joka uskaltaa lähteä kulmenaan omaa tietään.

Ann-Helén Laestadius on Solnassa asuva kirjailija.

Terkkuja Sopperosta on ollut useaan otteeseen Ruotsin myydyin nuorisokirja, viimeksi vuonna 2017, kun kirjailija oli saanut Ruotsin arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon August-palkinnon.

torstai 14. lokakuuta 2021

Tamara Maunonen & Tellervo Salo - Unikirja

 

3300 unta selityksineen

Vanha sanonta - "joka uniinsa uskoo, se varjoaan pelkää" - on vain osa totuutta. Unia on selitetty aina. Unen selittäjät ovat kautta aikojeen olleet tärkeitä henkilöitä.

Tamara Maunonen on maamme tunnetuin selvännäkijä ja unen selittäjä. Yhdessä Tellervo Salon kanssa he ovat koonneet tähän kirjaan 3300 unen selitystä.

Kirja on painettu ennen kuin olen edes syntynyt, eli vuonna 1991. 

Lukijalle Maunonen sanoo:

Useiden vuosien ajan olemma Tellervo Salon kanssa keränneet sekä kotimaisten että ulkomaisten unennäkijöiden selityksä, tietoa unista ja niiden symbolisista merkityksistä ja mahdollisista toteutumisesta.

Useilla alan tutkijoilla näyttää olevan samat selityksen samankaltaisista unista. Kaikki unet eivät ole merkityksellisiä, vaan ne heijastavat päivätajunnassa tapahtuneita asioita ja ajatuksia: myös aliitajunnallisia pelkoja ja toiveita purkaantuu unessa.

sunnuntai 10. lokakuuta 2021

C.S. Lewis - Taikurin sisarenpoika 6

 



Kaikkihan tietävät Narnian, maan, missä elävät kentaurit, aarnikotkat, puhuvat eläimet, huiluja soittavat faunit sekä monet muut taikaolennot, joita ei meidän maailmassamme näe.

Myös julma, Narniaan joksikin aikaa ikuisen talven langettanut Valkea velho on tuttu henkilö kuin myös hyvän ruumiillistuma Aslan, Narnian luoja. Sekä maaginen vaatekaappi, minne astuessaan Pevensien lapset joutuivat Narniaan ja sen seikkailuihin. Mutta kuten kaikella olemassa olevalla on alkuperänsä, synty, niin MISTÄ tuo vaatekaappi on alun perin tullut? 

Kuka teki siitä vaatekaapin ja tiesikö että se toimisi vielä porttina toiseen maailmaan? Ja MISTÄ Valkea velho on kotoisin vai onko hän ollut aina Narniassa? Ja MITEN itse Narnia on syntynyt? Taikurin sisarenpoika -kirja ei vain kerro kuinka Digory ja hänen ystävättärensä Polly joutuvat maagisten sormusten ansiosta eri maailmoihin sekä ystävystyvät keskenään, vaan koko tarina on Narnian luomiskertomus. 

Tässä kirjassa selviää kuinka kaksikko tapaa ensimmäistä kertaa Valkean velhon vielä kun tämä tunnettiin Jadis nimisenä naisena, Charnin viimeisenä kuningattarena sekä kuinka he kaksi pääsivät todistamaan Narnian synnyn. Tässä kirjassa on kaikki vastaus aikaisemmin esitettyihin kysymyksiin kuin myös moniin muihinkin, kuten miten lyhtypylväs joutui Narniaan alun perin.

maanantai 20. syyskuuta 2021

Kati Koskinen - Herkku Buffet

 


PINK LEMON on lohjalainen konditoria, jonka perjaatteena on tarjota jokaiselle jotakin. Tähän kirjaan on koottu konditorian suosituimpia makeita ja suolaisia herkkuja, joista voi raknetaa näyttäviä buffetkokonaisuuksia tai poimia mieleisensä.

torstai 16. syyskuuta 2021

C.S. Lewis - Hevonen ja poika 5

 



Matkoja maailman ääriin, ihmeellisiä

olentoja ja elämää suurempia taisteluja

hyvän ja pahan välillä

– kun olet avannut oven Narniaan,

mikään ei ole ennallaan

Sastra on kasvanut Kalormenissa köyhän kalastajan luona, mutta kalastaja ei ole hänen oikea isänsä. Kun kalastaja on myymässä Sastraa orjaksi, poika pakenee puhuvan hevosen, Riian, kanssa Narniaan. Matka kulkee läpi outojen kaupunkien, aavemaisten hautojen ja karujen aavikoiden. Sastra löytää itsensä ja oikean isänsä.

Kuva ja kuvaus: Otava

sunnuntai 12. syyskuuta 2021

Arttu Tuominen: Verivelka

 

Joskus ystävyys on lakia vahvempi.

Koskettava ja vetävä rikosromaani salaisuudesta ja syyllisyydestä. Kuinka pitkälle olet valmis ystävyyden nimissä menemään? Myöhäinen syksy. Porin Ahlaisissa tapahtuu raaka, mutta poliisin näkökulmasta tavanomainen surmatyö. Mökillä, jossa on koolla iso ryyppyporukka, puukotetaan mies.

Tapauksella on useita silminnäkijöitä mutta vähän surijoita: uhrilla on poikkeuksellisen väkivaltainen rikostausta.Komisario Jari Paloviita, ylennyksen saanut perheenisä, hätkähtää kuullessaan Ahlaisten surmasta epäillyn miehen nimen: poikavuosina samainen puukottaja oli hänen paras ystävänsä, rikkonaisesta kodista tullut tinkimätön ja auttavainen toveri, joka puolusti häntä julmissa kiusaamistilanteissa. 

Paloviita on aina tuntenut olevansa elämänsä velkaa nykyisin syrjäytyneenä kulkevalle ystävälleen.Mitä tarkoittaa ikuisen lojaalisuuden lupaus? Voiko verivalan purkaa?

torstai 2. syyskuuta 2021

Laura Lähteenmäki: Niskaan putoava taivas

 


Yläkouluikäisen elämän ytimiä kutkuttavan nuortenkirjatrilogian avaus.

Tekla ja Kauri asuvat tulevaisuuden ekologisessa valvontayhteiskunnassa, North Endissä."Hän oli vain luullut nähneensä unta, seisseensä horteessa ikkunassa ja kuvitelleensa. Mutta nyt hän ei luullut mitään, ei kuvitellut vaan oli varma. Pojan pelästyneestä katseesta, silmistä jotka yrittivät kertoa jotakin. Kädestä joka oli painettu vasten ovea. Valkoisesta kämmenestä lasilla."

Viikko ilman vanhempia on aluksi onnenpotku – viimeinkin neljätoistavuotias Tekla voi tehdä mitä haluaa ja tutustua North Endin naapureihinsa, Lunaan, Aasaan ja Havuun. Mutta viikon edetessä eteen kasaantuu kysymyksiä kuin loputonta lunta taloyhtiön pihalle: Ketkä tekevät iskun North Endin suklaatehtaaseen, majaileeko maanalaisissa varastoissa ylimääräistä väkeä, minne pikkuveli katoaa? Unelmaviikosta painajaiseen. Itkusta nauruun. Niskaan putoava taivas aloittaa uuden nuortenkirjasarjan ja kuvaa Muutoksen jälkeistä aikaa, jossa luonnonvarat loppuvat, talvet ovat hyisiä ja vaatteet tuunataan äideiltä tyttärille. Se on maailma, josta monet ovat unelmoineet, mutta joka voi olla myös ahdas ja pelottava.

sunnuntai 29. elokuuta 2021

Anne Bert: Annan itseni kuolla

 

Anne Bert sai tietää 59 vuotiaana sairastavansa parantumatonta tautia joka vie hänet kivuliaan kuolemaan.

Anne sairastaa ALS:sia (ALS on selkäytimessä kulkevien liikehermojen sairaus, jossa lihaksia käskyttävät liikehermot tuhoutuvat vähitellen. -terveyskirjasto.fi

Hän kertoo kirjassaan kuinka hän nauttii elämästä juuri tässä ja nyt, hän ei enään halua puhua tulevasta. 

Hän ymmärtää kuinka plajon hän rakastaa elämäänsä. Päätös armokuolemasta saa Annen tarttumaan elämästä tiukemmin kuin koskaan. Hän liikkuu paljon, niin kauan kuin jalat kantavat ja viettää aikaansa perheensä ja ystäviensä kanssa.

Kirjassa hän pohtii avoimesti tunteistä, järkytyksestä ja suuttumuksesta suruun ja luopumiseen, tekee huomioita läheisten ja lääkäreiden reaktioista ja pohtii kuolemaa. 

Annan itseni kuolla on kaunis ja kaihoisa teos hetkeen tarttumisesta ja elämästä luopumisesta. Kirja ei saarnaa eutanasian  puolesta, vaan auttaa ymmärtämään miksi joku voi haluta armokuoleman. Anne Bertin teos muistuttaa elämän lyhyydestä ja arkisiltakin tuntuvien asioiden hämmästyttävästä kauneudesta. Teoksen suomalaisen esipuheen on kirjoittanut Terhokodin pitkäaikainen johtaja, ylilääkäri Juha Hänninen.

Kirjaa kuunnellessa pohdin itsekin sitä, miten helposti arkiset askareet tuntuvat aina samalta, joskus voisi jäädä miettimään mitä iloa tuottaa hampaiden harjaaminen tai puhelimen laittaminen laturiin itse, ilman että pyytää siihen apua. Helposti moni meistä unohtaa että arjessa tapahtuvat pienet teot on juuri niitä tärkeimpiä joista ilo saadaan irti. 

Mä olen joskus vuosia sitten tehnyt mielipidekirjoituksen silloiseen blogiini eutanasiasta enkä oikeastaan vieläkään tiedä mitä mieltä siitä oikeastaan olen, koska minun ei ole koskaan tarvinnut miettiä sitä näin radikaalisesti mitä Anne Bert on joutunut. Tämä vastaukseni on jaarittelua, tai siltä se omaan korvaani kuulostaa. Toisaalta miksei mutta toisaalta... ALS on sairautena aivan hirveä, jos tietäisin että itse tai joku läheisistäni sairastaisi sitä ja haluaisi tehdä itselleen armokuoleman suostuisin siihen, mutta suostuisiko laki, ei todennäköisesti. Eutanasiaan jos päädyttäisiin pitäisi olla laissa poikkeus miksi tälläistä haetaan. En  kuitenkaan haluaisi että hetken mielijohteesta halutaan armokuolema jos elämä menee päin puuta tai jotain sen semmoista. En tiedä tajusitko mitä oikein tarkoitin? En osannut selittää tarkemmin. Kirja oli yhden ihmisen elämäkerta siitä että sairastui ja mihin se päättyi. 

sunnuntai 22. elokuuta 2021

John Boyne: Poika raidallisessa pyjamassa

 

John Boynen Poika raidallisessa pyjamassa on nuortenkirja, joka sopii myös aikusiten luettavaksi. Kun avaat tämän kirjan lähdet matkalle Brunon kanssa. Ennen pitkää saavut Brunon kanssa aidalle. Aidan toisella puolella on saman ikäinen poika johon Bruno tutustuu.

Poika raidallisessa pyjamassa on tarina 9-vuotiaasta Brunosta jonka isä on natsiupseeri. Perhe muuttaa isän työntakia keskitysleirin liepeille Auschwitziin. Brunosta on kurjaa jättää koti ja leikkikaverit eikä hän viihdy uudessa asuinpaikassa. Ikävyyttä poistaakseen hän alkaa tehdä tutkimusretkiä lähiympäristöön ja ystävystyy salaa vanhemmiltaan aidan toisella puolella olevan juutalaispojan Smuelin kanssa.

Shmuelin isä on kadonnut, ja pojat päättävät yhteistyymin etsiä hänet. Shmuelin lainaa Brunolla raidallisen pyjaman jotta tämä ei herättäisi huomiota aidan toisella puolella. Bruno pukeutuu lainavaatteisiin ja pujahtaa aidan ali ja...

        Nyt kun kirjan olen kuunnellut, tulee mieleen väkisin onko kaikki kirjan kohdista faktaa vai fiktiota. Tarina oli hienosti aloitettu kaikki on ihan hyvin Berliinissa kunnes... tulee muutto pois, Bruno ei tiedä muuta kuin uusi koti on kaukana. Bruno miettii miten hänen kavereilleen käy, löytääkö uusia kavereita ja mitä tapahtuu.

Kun Bruno perheineen astuu junaan, ihmettelee miksi molemmat junat lähtevät samaan suuntaan miksi hänen uusi ystävä Shmueli ei voinut tulla tähän parempaan junaan vaan miksi hän matkustaa toisessa. 

Bruno pääsee perheen kanssa uuteen kotiin, koti on pieni verrattuna Berliiniin hänellä on sentään oma huone ja perhe ympärillään. Brunolla ei ole leikkikavereita uudessa kodissa hän päättää itse keksiä tekemistä ja rakentaa keinun, hän saa apua kokilta joka auttaa häntä myöhemmin kirjassa ja lopulta Bruno kertoo kirjassa salakalavasti mitä kokille/tarjoilijalle tapahtui... jos lukija sen osaa ymmärtää.

Bruno tutustuu samanikäiseen poikaan ja näkee häntä melkein joka päivä jutellen samoista, mutta ihan eriasioista. Bruno lupaa auttaa Shmuelia isän etsimisessä ja he sopivat tapaamisen seuraavana päivänä. Bruno pukee päälle Shmuelin lainaavat raidalliset pyjaman ja sulkeltaa aidan väärälle puolelle leiriin jossa hän tajuaa että hän on kuvitellut leirin menon ihan erilaiseksi. Kuuluu ääni, Bruno toteaa että hänen on palattava kotiin päivälliselle mutta silloin on jo kaikki liian myöhäistä... Hän ja Shmueli menevät yhdessä käsikädessä... kuolemaan. 

Niin kuin kirja mainitsi lopussa, kirjailija antaa pienen kuvauksen siitä mitä lapsen näkökulmasta koko meno näytti, se ei kerro ihan koko totuutta mitä oikeasti on tapahtunut ja se että miten me tämän vuosisadan ihmiset ymmärrämme holokaustin uskotaanko että se on oikeasti tapahtunut vai kiellämmekö koko asian? Se on oikeastaan sinun itsesi päätettävissäsi.

Niinkuin mä oon jossain Auschwitz kirjan kommenteissa sanonut, tämäkin kirja mahdollisti taas uuden avaimen Puolaan matkustamiseen ja tämän historiallisen paikan uudelleen näkemiseen. Tämä on yksi niistä asioista mitkä selkiintyvät kun sitä paikkaa menee katsomaan paikanpäällä. 

Kirja on lukulistallani, siitä hetkestä kun kaverini julkaisi tämän kirjan blogissaan, tokaisin itselleni tuon haluan kuunnella äänikirjana. Nyt se on kuunneltu ja on taas yksi kirja joka pitää saada sisäistettyä aivoissani... 

perjantai 13. elokuuta 2021

C.S. Lewis: Hopeinen tuoli 4

 

Kuningas Kaspianin rakas poika, prinssi Rillian on kadonnut. Aslan lähettää Edmundin ja tämän koulutoverin Jillin Narniaan etsimään nuorta prinssiä.

Syvää Valtakuntaa hallitsee pelottava Vihreä Noita, jonka taikavoimia vastaan Edmund ja Jill taistelevat sekä särkevät samalla hopeisen tuolin lumouksen.

Ei ollut mun kirja, mutta lupasin itselleni että tuon Narnia kirjasarjan kirjat tänne blogiin pikku hiljaa joten minä silloin tuon ja kuuntelen kirjat läpi.

Kuva: lukuhetki.fi
Kuvaus: kirjasampo.fi
Kustantamo Loisto

tiistai 10. elokuuta 2021

Ennusteiden alku: Erin Hunter - Vaarallinen polku 5/6

 

"Kirkastassu päästi heikkoa vaikerrusta joka otti hiljalleen sanojen muodon. Tulisydän tuijotti oppilasta kauhun vallassa kun ymmärsi lopulta mitä tämä yritti sanoa: Lauma, lauma. Kirkastassu kuiskasi: tapa tapa"

Varjoklaani on saanut uuden päällikön, Tiikeritähden. Tulisydän pelkää, että hänen kostonhimoisen vihollisensa nousu liittyy painajaisiin jotka piinaavat häntä öisin.

Samaan aikaan reviireiltä löytyvät riistantähteet, oudot hajut ja varoittavat enneunet herättävät sotureiden epäilykset: metsässä vaanii salaperäinen uhka, jollaista ei ole ennen nähty.

Myrskyklaanin päällikkö Sinitähti on kääntänyt selkänsä soturiesi-isille, eikä hänestä ole Tulisydämelle apua. Onko Tähtiklaani hylännyt heidät iäksi?



Klaanissa kissat ottaa vastuun harteilleen kun lähtevät ominpäin klaanin vaiko päälikön vuoksi vaaralliselle polulle suorittamaan tehtävää.

Olin kyynelten vallassa kirjan lopuksi, tarina oli toiveikas mutta samaan aikaan surullinen. Nyt Tulisydän ei tiedä mitä häntä odottaa.

maanantai 9. elokuuta 2021

Eddie Jaku: Maailman onnellisin mies

Eddie Jaku on satavuotias holokaustiselviytyjä, josta tuli kirjailija 99-vuotiaana. 

Esikoiskirjassaan Maailman onnellisin mies Jaku kertoo elämäntarinansa, joka johtaa ylemmän keskiluokan saksalaiskodista kolmen keskitysleirin ja usean pakomatkan kautta Sydneyyn. Aikoinaan, maatessaan puulankulla rivissä kymmenen muun miehen kanssa, Jaku ei uskonut selviävänsä edes tulevasta kylmästä yöstä. 

Hän päätti, että jos hän selviäisi, hän eläisi jokaisen päivän täysillä. Jaku opetteli ajattelemaan selviytymistä tunti kerrallaan. Leirillä tapaamansa lääkärin sanoin: ”Tunnin levolla pysyt elossa kaksi päivää.” Lopulta Jaku selviytyi kuin selviytyikin ja on elänyt jo satavuotiaaksi. 

Jakun muistelmat sädehtivät toivoa maailman tummimmalla hetkellä. Kirja on myös holokaustiselviytyjän uskomattoman myönteinen elämänopas. Jakun sanoin: ”Halusin opettaa lapsillemme, kuinka olla tulevaisuudessa”. 

Jaku on pitänyt lupauksensa ja on joka päivä onnellinen jostakin. Hän kokee velvollisuudekseen holokaustin uhreina kuolleita kohtaan iloita eloonjäämisestään päivittäin.

        Mun tarkoitus on jakaa tarinoita holokaustista. Mun tarkoitus on saada tietoa keskitysleireistä mitä siellä tapahtui. Mun tarkoitus on kuunnella ja sanoa se että luojan kiitos olen onnellinen siitä että rakastavaperheeni on läsnä ollut tähän asti. 

Tää kirja avasi uudelleen silmät holokaustiin ja vahvisti sitä tunnetta, että haluan käydä vielä kerran Auschwitzissä katsomassa ja tutustumassa mitä siellä tapahtui ja miksi.

Suosittelen kirjan lukemista tämä kirja on yksi niiden kirjojen joukossa jossa tarina avaa silmäsi ja pohtii ihmisarvoa, menetystä, surua ja rakkautta. 

Aina kun mä olen saanut luetuksi tai kuunneltuksi holokaustista olevan kirjan, mulla tulee mieleen olisinko itse kestänyt ajan, olisinko joutunut vasemmalle vai oikealle, kuolemaan vai pakkotöihin? 

Haasteita tämän miehen elämässä on ollut, kaikesta hän on selvinnyt sisulla ja rakkaudella. Nyt hän on tässä ja suuri kiitos tästä kirjasta oli upea elämäkerta .🧡

Lukuhaaste: esikoisteos
Kuva ja kuvaus: celianet.fi
Kustantamo: Aula & Co

torstai 5. elokuuta 2021

Are Kalvø - Helvetillinen vaelluskirja

 



Helvetillinen vaelluskirja on pirullisen hauska ja ilkikurisen terävästi kirjoitettu kirja pohjoismaalaisten kummallisesta suhteesta luontoon.Ulkoilua vihaava Are havahtuu eräänä päivänä siihen, että jokainen hänen Facebook -kaverinsa on postannut ainakin yhden kuvan itsestään vuorilla tai tuntureilla.

Hämmentyneenä hän suuntaa vuorille selvittämään, mistä oikeastaan on kyse.Ensimmäistä kertaa sitten kouluaikojen Kalvø panee jalkaan ensin vaelluskengät, sitten sukset ja lähtee tuntureille löytääkseen ystävänsä – ja vastauksia. 

Mitä tuvissa tehdään iltaisin? Mistä siellä puhutaan? Voiko siellä sanoa, että luonto on loppujen lopuksi yliarvostettu? Vai pilaako silloin tunnelman? Ja miksi kukaan lähtee vapaaehtoisesti hyttysten syötäväksi?

Celia lukuhaaste: erä- tai luontokirja ✔️
Kustantamo: Aula & Co

sunnuntai 1. elokuuta 2021

Piemyden tango: Reijo Mäki / selkomukautus Ari Sainio

 


Mä etsin mun legendaarisella haulla etsin jotain selkokirjaa joka olisi omaa makuani ja sellainen minkä voisin blogiini tuoda. Ja kappas törmäsin Reijo Mäen Vares kirjaan ja aloin kattelemaan kirjan takakannen tekstiä sillä ajatuksella että voisinkohan pitää tästä kirjasta?

Yksityisetsivä Vares joutuu kiperään tilanteeseen tutkiessaan tangokuninkaan kuolemaa. Tappajaa ei ole saatu selville. Vuosia myöhemmin Vares saa uuden vihjeen. Tehty selkokirjaksi Reijo Mäen Pimeyden tango-teoksesta.

Se kuulosti ehkä vähän kummajaiselta näin mun silmien alla, koska en ole koskaan tutustunut Vares kirjasarjaan vaan otin tämän tästä ja kun sitten lähdin kuuntelemaan tätä kirjaa totesin jo aika alussa että olisi varmaan pitänyt kuunnella kaikki kirjat ensimmäisestä kirjasta lähtien. En oikeastaan saanut mitään sinänsä irti kirjasta koska en tiedä mitä Vareksella on sattunut ja tapahtunut ennen tätä kirjaa. 

Tää Pimeyden tango on yhdeksäs Vares kirjasarjan kirja ja tämä on tullut vuonna 1997. Vares kirjoja on tällä hetkellä yhteensä kolkyt kaks (32) ja niitä on aika paljon! Ensimmäinen Vares kirja on ilmestynyt vuonna 1986 ja viimeisin 2021. Siinä on kirjasarjalla vuosia ja lukijalla sivuja. Koen kuitenkin tällä hetkellä etten tule lukemaan taikka kuuntelemaan Vares kirjoja ainakaan ihan ensimmäisestä kirjasta asti. Vaan saatan ehkä, joskus, en tiedä kuunnella uusimpia kirjoja. Aika näyttää. 

Kuva ja kuvaus:
celianet.fi

tiistai 27. heinäkuuta 2021

Yösyöttö: Eve Hietamies / selkomukautus Hanna Männikkölahti


 Pasasen Antilla on hyvä työpaikka, uusi asunto ja raskaana oleva vaimo. Kun vauva syntyy, elämä muuttuu. Antin vaimo Pia lähtee ja Antti jää kahdestaan Paavo-vauvan kanssa. Vuoden aikana vauva kasvaa ja oppii uusia asioita, myös Antti oppii niitä.

Eve Hietamiehen suosittu Yösyöttö alkoittaa Antin ja Paavo pasasesta kertovat trilogian. Yösyöttö on humoristinen ja koskettava tarina vauvoista, miehistä ja naisista.

Trilogiaan kuuluu kaksi muuta itsenäistä osaa
Tarhapäivä ja Hammaskeiju.

Kuva ja kuvaus:
celianet.fi

Olen katsonut tämän elokuvan vuosia sitten, äitini osti kirjan ja suositteli lukemaan mutta totesi minulle "eihän sinua hirveästi kiinnostanut se elokuvakaan" - ei niin, mutta halusin silti uusilla silmillä kuunnella selkokielisen kirjan tästä. 

Ehkä olisin saanut kirjasta enemmän irti jos minulla olisi lapsi ja olisin jo kokenut vauvavuodet hänen kanssaan, mutta koska minulla ei ole lapsia eikä ole tulossa hetkeen niin luulen että kirjasta en saanut niin paljoa irti mitä minun äitini sai. Kuitenkin kirja oli ihan okei mielestäni. 

Äänikirja
- kesto 2h 44min
- lukija Tommi Rantamäki