torstai 30. joulukuuta 2021

Pakko lukea, pakko laittaa / blogivuoteni on tässä:

Kaipaan edelleen vanhaa aikaa, kun sain kirjoittaa blogiini päivän kulusta, vuodattaa asiani ja katsoa sekamelskaista kokonaisuutta. Nyt minulla on yksi blogi – kirja jonossa, johon päivittelen kirjoja joita olen lukenut. Kirjoja, joita haluaisin, että muut näkevät mitä olen lukenut. Kirjoja, joista voin antaa inspiraatiota jollekkin. Kirjoja, joita en välttämättä olisi halunnut lukea, luin silti.

En koskaan ole sen kummemmin esitellyt itseäni blogin puolella tai onhan se ihan ensimmäinen postaus ”tervetuloa kirjastooni” josta en edes muista mitä olen siihen laittanut. Tai googlen kuvaus, jonka juuri vähän aika sitten laitoin esille.

Ajattelin joskus syksyllä, eihän mun blogissa ole juurikaan ketään, joka lukee – ompas! Niin miksi vaivautuisin esittäytymään kuka ruudun tällä puolella on? Mulla on mun työni ja sitten mulla on mun vapaa-aikani. Kerran keskustelin työkaverini kanssa kirjoista, hän pitää kirjoista niin minäkin. Sanoin hänelle että blogini on yksi henkireikä mistä tahdon pitää kiinni. Hän vastasi että siitä silloin kannattaa pitää kiinni. Aina kun mietin blogiani siltä kannalta onko tässä mitään järkeä, tulee työkaverin lause mieleen.

En ole blogiani valmis poistamaan vaikka tuntuu että postaukset kaatuvat päälleni. Ajattelin että keskityn yhteen asiaan kerrallaan. Keskityinkin, halusin kesällä että minulla olisi upea banneri kuvineen kaikkineen, sain tehtyä mutta ymmärsin jossain vaiheessa että haluaisin että bannerini olisi jotenkin kirja-aiheinen. Poistin bannerin käytöstä. Onhan se kuva minulla edelleen tietokoneella suojassa.

Suoritin yhden parhaan ystäväni kanssa tänä vuonna Helmet lukuhaastetta yhdessä samaa tahtia mutta silti ihan eritahtia, viime vuonna näihin aikoihin kun haaste tuli julki. Pohdittiin molemmat sitä että mitä kirjoja mihinkin kohtaan ja niin edelleen. Tammikuu kun sitten alkoi…

Mä jotenkin ajattelin että pakko saada, pakko laittaa niin monta kirjaa julki tässä kuussa että ei mitään järkeä, nyt loppu vuonna kauhistelen sitä miten oikeasti sain noinkin monta kirjaa luettua tai kuunneltua äänikirjana. Muistan varsin hyvin että halusin ottaa Holly Bournen jonkun kirjan tämän vuoden lukuhaasteeseen ja löysin Kaikki mikä voi mennä pieleen? – kirja jossa on kysymys- tai huutomerkki.

Olin silloin kun tätä kirjaa aloin kuuntelemaan jo sen verran ”öh, onko pakko” fiiliksissä kun kauhustelin että kirjan kesto on jotain yksitoista tuntia pitkä ja se on pakko saada juuri tässä tammikuussa julki. Niin tämän yhdentoista tunnin mittaisen kirjan kuuntelin muutamassa päivässä?! Oli se hyvä kirja, muistan juonen edelleen ulkoa. Mutta näin jälkeen päin, kauhustelen sitä kuinka ankara olen olltu itselleni tämän blogin takia.

Olin myös tammikuussa sitä mieltä että en aio ottaa Celianetin lukuhaastetta tänä vuonna, mutta tammikuu oli kääntymässä jo loppu puolelle kun aika irveellä kuuntelin Mickael Kerrigan: Hitler – tie diktaattoriksi tänkin ajattelin niin että koska tammikuussa on aiheena x kirja, se pitää tammikuussa kuunnella tai lukea ja julkaista….

Tammikuussa oli myös hyviä kirjoja. Pääsin jatkamaan Christiann Rönnbackan Antti Hautalehto kirjasarjan kirjoja, tietty jälkeen päin mietin että ei olisi pitänyt niitä kaikkia kirjoja tammikuussa lukea, vaan olisi pitänyt osata jakaa koko vuodelle. Myös tutustuin uuteen dekkaristiin Leena Lehtolainen jonka Maria Kallio dekkarisarjaa on ollut tosi mielenkiintoista kuunnella pitkin vuotta. Ensimmäiset kirjat olivat selkokielenä tarjolla Celian äänikirjapalvelussa joten ajattelin silloinkin että mitä nopeammin saan kuunneltua sitä nopeammin pääsen eteenpäin kirjojen parissa. Tämä ajattelutapa tulee kaatumaan vielä tämän tekstin edetessä, odota vain.

Tutustuin tammikuun loppupuolella Soturikissoihin joihin sitten rakastuin ja nyt olen ostanut seitsemän kirjaa lisää kyseistä sarjaa. Koen että oli kirja lastenkirjallisuuteen tai nuortenkirjallisuuteen liittyvä, kaikki saa lukea jos siltä tuntuu oli iältään parikymppinen tai viiskymppinen. Iällä ja kirjalla ei ole sen väliä.

Jossain kohtaan tätä vuotta mua alkoi häiritsemään blogissani se että mulla on niin paljon menossa kirjasarjoja tai on tosi paljon blogitekstejä joissa ei ole tunnisteen tunnistetta. Niin kävin suurehkon operaation ja kävin jokaiseen postaukseen laittamassa jonkin tunnisteen. Oli se sitten kirjan kustannusyhtiö Gummerus, Otava tai vaikkapa kirjasarja, kirjailija. Olin hirveän tyytyväinen että nyt mulla on tunnistettuna blogi just niin paljon kun mä itse tykkään.

Helmikuussa keskityin Soturikissoihin ja tutustuin taas uuteen dekkaristiin Outi Hongisto joka oli julkaissut Veljet: Amir – joka on julkaistu 11/20 ja tykästyin tähän kirjaan niin paljon että mua jäi pitkäksi aikaa kaivelemaan mieleen mitähän seuraavassa kirjassa tapahtuu jos sellainen joskus tuleepi.

Nyt voin myös paljastaa, että julkaisin helmikuussa kirjan, Laura Save – Paljain jaloin kirjan jota mä en koskaan lukenut loppuun asti. Ei vaan yksinkertaisuudessaan kiinnostanut. Vaikka mulla on aina ollut huono omatunto siitä että en voi julkaista kirjaa blogiini mitä en itse ole lukenut loppuun asti niin tein silti päätökseni.

Maaliskuu oli hiljaisempi kuukausi. Jumitin todella pitkää Jan-Erik Fjell – kostaja kirjan parissa ja muistaakseni saatoin kirjoittaa postaukseen, että ehkäpä hänen kirjoja tulee jatkossa näkymään blogissani. Ei tule. Ainakaan tällä hetkellä.  Luin myös pitkästä aikaa fyysisesti itse kirjan joka oli mulle tosi iso saavutus, oon kaikki kirjat lukenut tähän päivään asti äänikirjaa apua käyttäen koska mulla on tosi vaikea keskittyä yhteen asiaan ja olin tosi iloinen kun viimein pääsin kirjan loppuun ja mä onnistuin siinä. Onnistuin lukemaan kirjan kannesta kanteen ja juonet pysyivät hyvin mukana. Muistan kun tätä kirjaa luin mulla oli taas järkyttävä kiire mutta omaa keskittymistä auttoi se kun luki ääneen. Tietenkin olin aina yksin kotona kun luin, mutta tunne oli vapauttava, onnistunut kun olin voittanut itseni.

Jotenkin oon mokannut huhtikuun yhdessä postauksessa, Leena Lehtolainen – kuolemanspiraali mun olisi pitänyt se sillois joskus tammikuussa julkaista mutta olin sen unohtanut ja totesin ”ei sillä niin väliä ole” ja julkiasin sen huhtikuussa. Tää kuukausi oli muutenkin hiljaisempi kirjojen suhteen. Olin aloittanut justiinsa työskentelyn leikkaus- ja anestesiaosastolla, joten kaikki oppiminen ja virta meni työn parissa. Silti pääsin kuuntelemaan historiallista kirjaa Auschwitzin kirjastonhoitaja joka tälläkin hetkellä aina toisinaan pyörii mielessä. Myös tutustuin jälleen uuteen kirjailijaan Marko Hautala ja hänen kauhukirjallisuuden Pimeä arkkitehti jonka tarinaa en oikeastaan heti ymmärtänyt paitsi sitten kun kirja oli jo melkein loppusuoralla sitten hokasin mistä oli kyse.

Mulla tuli myös tosi hyvä fiilis kun tässä kuussa julkaisin Pullopostia Seilin saarelta: potilas numero 43 – Susan Heikkinen mun kyseinen hyvä ystävä jonka mainitsin jossain kohtaan sanoi mulle tällöin, vinkkasit niin hyvän kirjan että aion lukea sen saman kirjan ja laittaa sen samaan lukuhaasteen kohtaan. Ajattelin, olen onnistunut blogissani edes jotenkin. 😊

Toukokuussa innostuin taas kirjoista paljon enemmän kuin kahtena aikaisempana kuukautena. Arja Ahtaanluoma – Puoli nainen & Zana Muhsen: Myyty! nää kaksi kirjaa jäi mun mieleeni eniten. Toisinaan mietin edelleen eriarvoisuutta maiden kesken.

Kesäkuussa alotin kirjoittamaan blogivihkoani, mun ensimmäinen muistiinpano on viides päivä kesäkuuta. Helmet lukuhaaste 43/50, Pohjoinen lukuhaaste you’re welcome. Osallistuin dekkariviikkoon mikä oli omalla tavallaan ihan mielenkiintoinen.

Säädin jälleen kerran kesäkuussa tunnisteiden kanssa, mua alkoi ärsyttämään kun kaikki tunnisteet olivat yhdessä isossa läjässä, joten mä päätin että erottelen kirjasarjat omaan tunniste palkkiin ja kaikki muut omaan. Päätin myös että aion jokaiseen otsikkoon kirjoittaa aina kirja + kirjailija ja tästä aloitinkin suurehkon operaation muuttamaan kaikki juuri tälläiseksi kun halusin.

Kesäkuussa alotin kirjakalenterin teon. Myös löysin uuden toimittajan Marja Aarnipuro joka kirjoittaa tällä hetkellä Kaarina Riikonen ratkaisee – dekkarisarjaa, tykkäsin siitä ensimmäisestä Maakellarin salaisuus jonka johdosta myöhemmin syksystä kuuntelin kaikki loput kirjat jotka Celiasta löytyy.

Aina silloin tällöin kun ajelin skuutilla töihin, niin kuuntelin äänikirjaa matkat. Muistan kun olin siinä ajelemassa yhdissä tietyissä liikennevaloissa ja kuuntelin Hanna Haurun – Liian pienet sandaalit en voinut muuta kun hymyillä kun tuli niin hauska kohta kirjassa. Ihana muistella jälkeen päin tapahtuneita.

Heinäkuussa luin fyysisesti Christian Rönnbacka – Tulen aika koska mä en jaksanut odottaa milloin se tulee Celianettiin kuunneltavaksi, tällöinkin mulla oli jotenkin hirveä kiire imuroida sivuja että saan äkkiä kaikille nähtäväksi että hei, olen lukenut tämänkin kirjan. Kuuntelin tosi paljon tässä kuussa poliittisia kirjoja joista en pitänyt mutta ajattelin että pakko nyt lukea tai kuunnella kun lukuhaaste vaatii ja hampaita purren kuuntelin muutamat jonka jälkeen tokaisin itselleni mielessä että kiitos mutta ei kiitos enään.

Sain mun ensimmäisen julkisen kommentin josta olin otettu, mutta en tiennyt tällöin miten vastaisin kyseiselle henkilölle, en myöskään tiennyt tai edelleen tiedä odottiko hän että olisin vastannut joten ignoorasin, anteeksi.

Elokuussa mun blogi hiljeni, koska aloin oikeasti täysillä tekemään kirjakalenteria… Mä en edes halua lukea tota vihkoa eteenpäin koska se tahti millä luin kirjoja muistutti vähän tammikuu meininkiä. Se oli hirveetä mut lokakuussa kun sain melkeimpä sen valmiiksi niin se oli juhlaa.

Elokuussa julkaisin kirjan nimeltä Helvetillinen vaelluskirja jonka oikeasti KUUNTELIN JO TAMMI-HELMIKUUSSA?! Myös mieleeni jäi Maailman onnellisin mies, Poika raidallisessa pyjamassa ja Vaarallinen polku.

Syyskuussa aloin pelata erästä hevospeliä, sen ohella kuuntelin Arttu Tuominen – Verivelka joka oli kirja, jonka jatkoa odottelen mielenkiinnosta. Myös Laura Lähteenmäki – Niskaan putoava taivas oli kirja jonka jatkon haluaisin lukea mutta tällä hetkellä celiassa ei kirjaa löydy.

Syksyn aikana kuuntelin naama vinossa Narnian kirjat lähes peräkanaa pois alta, enkä nauttinut. Halusin että kun kerta vuonna 2020 olen sen kirjasarjan aloittanut se pitää tänä vuonna lopettaa. Kiitos kysymästä, ei ollut hauskaa kuunneltavaa. Tai oikeastaan jos tottapuhutaan en edes kuunnellut kun tein kaikkea muuta mutta koska p a k k o, pään sisäinen ääni sanoo että on pakko niin silloin on pakko. Mä ajastin Narnia kirjasarjan kirjat joka kuukaudelle yhden ja jos nyt väärin en muista niin ne kaikki on aina tiettynä samana päivämääränä julkaistu.

Lokakuussa aloin pikku hiljaa havahtumaan tähän mun pakko – ongelmaan ja tein sen päätöksen että nyt stoppia ja rajusti koska muuten menetän otteeni lopullisesti. Olin lokakuuhun mennessä saanut noi kaikki Narnia kirjat ajastettua, mutta kaikki muut mitä lokakuussa julkasin oli itselle mielekkäitä kirjoja. Unikirja jota käytän lähes joka viikko omieni unten tulkintaan on toinen henkireikä tän blogin lisäksi. Lasienkeli tutkin itseäni päähenkilön tavoin mitä jos minä olisin ollut päähenkilö? Terkkuja Sopperosta löysin tokan osan vahingossa joskus keväällä mutta olin nou nou, nyt kun kuuntelin tän olin yes yes ja kirja oli hyvä. Myrskynsilmä avasi silmäni mun ongelmaani ja totesin että loppuvuonna ei enään yhtään kirjaa jos ei ole pakko.

Marraskuussa päivittelin enimmikseen sitä, että missä järjestyksessä kirjat jotka olen lukenut laitan joulukuussa julki, näpersin ja säädin ja enemmän ja vähemmän säädin. Kuuntelin myös kaksi Marja Aarnipuron Kaarina Riikonen ratkaisee – kirjasarjan kirjoja eteenpäin: ikäneidon testamentti ja syöpälääkärin kuolema näiden kirjojen myötä tajusin sen että kuinka paljon tää mun pakkomielteinen lukeminen on oikeastaan tuonut myös harmia itselleni ja se että olen stressannut turhasta. Marraskuun aikana töissäkin oli ollut kaikenlaista ja olin pirun kiukkunen jo senkin suhteen että en osannut relata.

Viimeinkin kun se joulukuu alkoi ja kirjakalenteri alkoi pörräämään sain hyvää palautetta whatsapissa muutamilta ystäviltäni ja sain kommentin, jonka jälleen kerran ignoorasin vaikka sen luin. En tiedä mitä vastaan siihen – ”mainiota”

Kun kirjakalenteri oli käynnissä, lueskelin siinä sitten muutamia kirjoja ja ajattelin että tässäkö oli blogini. Ajattelin että en halua enään ensivuonna tehdä tätä samaa. Ostin jälleen kerran uuden vihon, vihon johon kirjoitin mitä olen lukenut ja mitä mieltä olin kirjasta.

Luin Leena Lehtolainen – Rivo satakieli ihan rauhassa ei yhtään kiire mihinkään, se oli vapauttavaa. Eva Frantz – Osasto 23 mä pelasin ja kuuntelin tän kirjan alusta loppuun, oli mukavaa. Masaji Ishikawa – pako helvetistä: kohtalona Pohjois-korea ja Marja Aarnipuro – Ottopojan kohtalo.

En ajatellut julkaista näitä blogissani, mutta siinä meni pari vuotta. Pari vuotta olen raatanut ”pakko lukea”. En välttämättä ajatellut ottaa ensi vuodelle lukuhaastetta tämän ongelmani takia, mulla on haasteena lukea kirjahyllyni tyhjäksi. Kun sain tehdä tämän vuoden kertauksen, ymmärsin kuinka tärkeä blogini on minulle, ymmärsin sen että en voi nyt vain lopettaa. Vaikka olisinkin blogin ulkonäköä vaihtamassa joka toinen hetki sisältö on sen arvoista että haluan säilyttää ja jatkaa ensi vuonna vinkkausten tekemistä.

Olen paljon pohtinut eri visioita miten tekisin parempilaatuisempia postauksia mutta yritän muunnella ja katsoa miten onnistuu. Nyt voin sanoa kiitos ja nähdään ensi vuonna.


perjantai 24. joulukuuta 2021

torstai 23. joulukuuta 2021

KK │Ann-Helén Laestadius: Hei söpö

 

Siitä tulisi Agnesin paras kesäloma. Kuusi viikkoa Sopperossa. Vihdoinkin Agnes näkisi taas Henrikin, poroja hoitavan saamelaispojan, jonka kanssa oli viestitellyt ja istunut koneella satoja tunteja kotonaan Solnassa.

Loma pohjoisessa ei kuitenkaan suju suunnitelmien mukaan. Jalkapallokentällä Agnesia nimitetään Tukholmalaiseksi ja yhtäkkiä Henrik kuulostaa kummalliselta puhelimessa eikä voi tavata Agnesia. Aivan kuin joku olisi päättänyt ettei Agnes ole oikea saamelainen.

Yllätyskirjeen myötä Agnes saa kuitenkin odottamattoman ystävän ja kaikki muuttuu.

Hei söpö on itsenäinen toinen osa ruotsinsaamelaisen Ann-Helén Laestadiuksen kirjoittamasta Soppero-sarjasta. Neliosainen nuortenromaanisarja kertoo lämpimästi Tukholman seudulla asuvasta 13-vuotiaasta Agnesista, joka uskaltaa lähteä kulkemaan omaan tietään.

Ensimmäinen Soppero - kirjasarjan kirja on Terkkuja Sopperosta jonka olen julkaissut ja kommentoinut blogiini lokakuussa. 

keskiviikko 22. joulukuuta 2021

KK │Adrian McKinty - Ketju

 


Et ole ensimmäinen. Etkä varmasti viimeinen. Olet osa Ketjua, loputonta ja nerokasta juonta joka tekee uhreista rikollisia ja jostakusta muusta rikkaan,  Mutta Ketjua pyörittävät tahot tietävät että vanhemmat ovat valmiita mihin tahansa lastensa puolesta. Et pääse pakoon, rahalla ei ole väliä, Ketjulla on.

tiistai 21. joulukuuta 2021

KK │ Aki Ollikainen - Nälkävuosi

 


Ajattele, jos olisit köyhä ja talvi olisi tuloillaan ja syksyn sato on epäonnistunut. Sinulla ei ole harmainta aavistusta millä elättäisit itsesi ja lapset. Järvi menisi kohta umpeen jäästä etkä sieltäkään saisi ruokaa. Mitä tekisit?

Esikoiskirjailija Aki Ollikainen vie lukijansa keskelle suuria nälkävuosia, ajanjaksoon jolloin kuoleman väri oli valkoinen ja valkoinen levittäytyi kaikkialle. Ollikainen kertoo julman ja traagisen tarinansa koruttomasti mutta kauniisti, turhua paisuttelematta mutta sydämeenkäyvästi. Matleena perheineen jää elämään pitkäksi aikaan sinun mieleen kun olet lukenut kirjan.

maanantai 20. joulukuuta 2021

KK │ Outi Hongisto - Veljet: Younas

 

Amir Zardari erosi maahanmuuttajista koostuvasta espoolaisesta jengistä, mutta sen johtaja ja taustahahmon haluavat vaientaa liikaa tietävän entisen jengiläisen, joka aikoo todistaa heitä vastaan. Amir houkutelaan ansaan jolla on kauaskantoiset seuraukset.

Younas Zadari työskentelee KRP:ssä jrjestätyneen rikollisuuden erikoistutkintartryhmän esimiehenä. Hän ottaa elämäntehtäväkseen jengin vangitsemisen sekä rikollistouhuista eroon pyrkivt pikkuveljensä pelastamisen.

Younasin tutkintaryhmän löytämät todisteet laajasta rikolliskuviosta osoittautuvat räjähdysherkiksi. Younasin on pohdittava päätöste nsä vaikutukset niin tarkkaan: kenelle kertoa ja mitä. Vastapuoli tuntuu olevan aina askeleen edellä ja siihen voi olla vaan yksi selitys.

sunnuntai 19. joulukuuta 2021

KK │ Tuomas Kyrö - Mielensäpahoittajan hiihtokirja

 

Mielensäpahoittajan hiihtokirja kuuluu jokaisen Suomen kansalaisen treenikassiin. Mielensäpahoittaja kertoo totuuden urheilusankareistamme, vapaasta ja perinteisestä sekä oikeasta voitelusta.

"Hiihtäjän tarkoitus on mennä metsään. Ja metsästä eteenpäin, järven jäille, vieraille maille. Metsästä palatessaan hänellä on oltava jotain tarpeellista mukanaan. Karhu, emäntä, uusia tietoja ja taitoja, mausteita taikka harvainaisesta turkiksesta tehty hattu. Kilpahiihdossa metsään menneen hiihtäjän pitää tulla takaisin kultamitalin kanssa. Vähintään on tehtävä talven paras hiihto. "

Tuomas Kyrö on kirjailija ja ihme hiihtäjä. Hän on julkaissut kiitettyjä ja luettuja rkirjoja jo Lahden MM-vuodesta 2001 lähtien. Hänen tietoisuutensa alkaa Juha Miedon sadasosasekunnin tappiosta. Kyrön paras koulumuisto sijoittuu vuoteen 1984 kun juhlasalissa katsottiin Marja-Liisa Kirvesniemen kultamitalihiihdot. Hänen proosansa kulmakivi on Jari Puikkosen telemarkastulo. Kyrö ei ole sukua Kari-Pekka Kyrölle.

Lukuhaaste: 33. Kirjassa opetataan jokin taito



lauantai 18. joulukuuta 2021

KK │ Mintie Das - Kuolleetkin ghostaa

 


Yliluonnollinen #metoo - trilleri ilkeistä tytöistä, murhasta ja henkimaailman sotureista yhdysvaltalaisessa pikkukaupungissa. Koulun huutosakin kapteeni tapetaan pian hänestä kuvatun seksiviseon päädyttyä sosiaaliseen mediaan. 

On Violetin aika osoittaa kykynsä ja näyttää että hän on valmis seuraamaan soturiesiäitiensä jalanjäljissä. Violet joutuu tulikokeeseen ja hänen on löydettävä tappaja tai muuten hän on seuraava uhri.

perjantai 17. joulukuuta 2021

KK │ Sanna Kiiski - Tinderpäiväkirja 2: Miesten puolella

 


Suosittu päiväkirja saa jatkoa! Sanna Kiiski tarkastelee deittailu-sovellusta nyt myös miesten näkökulmasta. Millaisina deittiseuraa etsivät naisett näyttäytyvät ja miten he käyttäytyvät? Sanna Kiiski jatkaa tutkimuksiaan Tinder.maailmassa apunaan miespuolinen ystävä Emirhan sekä Tinder-natiivi Tinka.

torstai 16. joulukuuta 2021

KK │ Anne Pennanen - Pako päihdehelvetistä: huostaanotetun lapsen raju selviytymistarina

 

Jennan elämän lähtökohdat eivät olleet kummoiset. Vanhemmat erosivat pian tyttären syntymän jälkeen, eikä nuori äiti kyennyt yksin huolehtimaan lapsistaan. Päihteet kuuluivat äidin jokapäiväiseen elämään ja vanehempien virkaa toimitti alle koulluikäinen isoveli.

Huostaan Jenna otettiin 4-vuotiaana. Kolme vuotta vanhempi isoveli sijoitettiin eri perheeseen. Ensimmäiset humalat Jenna veti yhdeksänvuotiaana, ensimmäisen piikin 13 vuotiaana. Kun sijaisvanhemmat eivät enää pärjänneet tytön kanssa häntä siirrettiin kasvatuslaitoksesta toiseen. Lopulta Jenna päätyi Pohjolakodin kylmään putkaan alasti riisuttuna.

keskiviikko 15. joulukuuta 2021

KK │ Lars Pettersson - Kaamosmurhat

 

Kylmäävä trilleri vihasta ja kostosta pienessä pohjoisessa yhteisössä, maassa jossa talviaurinko ei nouse horisontin ylle ja päivä kestää vain pari sinihämärää tuntia. 

tiistai 14. joulukuuta 2021

KK │ Simo Holopainen - Me jouduimme sotaan

 


Kirja kertoo 20 sotaveteraanin ja lotan sotatarinat tuoreiden (2016 - 2017) haastattelujen pohjalta. Mukana on ennen kuulemattomia tarinoita talvi- ja jatkosodasta ja Lapin sodasta. Haastateltavissa on harvinaisia kertojia: yksi viimeisistä kaukopartiomiehistä, viimeinen sukellusvenemies, panssarivaunun kuljettajia, lentäjiä, rintamalottia ja tavallisia rivimiehiä.

Kirja tarjoaa paljon mielenkiintoista luettavaa, jossa kuuluu veteraanien ja lottien oma ääni. Runsaassa kuvituksessa on myös paljon katsottavaa ja selailtavaa.

Ilta-Sanomilla on vahva brändi sotahistorian harrastajien ja historiasta kiinnostuneiden parissa: 100 tarinaa sodasta oli viimeisin myyntimenestys.

Kirjoittaja Simo Holopainen on Ilta-Sanomien toimittaja, joka teki lähes kaikki 100 tarinaa sodasta -veteraanihaastattelut ja jolla on aiempaa kirjailijakokemusta.

    Mulla oli halu kuulla näiden kahdenkymmenen sotaveteraanin ja lotan sotatarinat. 


Kuvaus: adlibris.fi

maanantai 13. joulukuuta 2021

KK │ Tove Alsterdal - Haudattu hiljaisuudessa

 



Jääkylmää jännitystä ja salattua historiaa

Erakoitunut hiihtäjälegenda Lapp-Erik Svanberg murhataan Kivikankaan kylässä Tornionjokilaaksossa. Pietarilaisessa rappukäytävässä venäläinen mafiapomo ampuu lähimmän ystävänsä ja pakenee maasta.  Työtön toimittaja Katarine Hedstrand palaa Lontoosta Tukholmaan hoitamaan dementoituneen äitinsä asioitan ja saa kuulla että äidillä on Kivikankaalla taki, jonka joku haluaa ostaa moninkertaiseen ylihintaan. Kaukana pohjoisessa paljastuu totuuksia joista on vaiettu sukupolvien ajan ja kuolema kurkottaa vuosikymmeninen takaa korjaamaan satonsa.

sunnuntai 12. joulukuuta 2021

Suzanne Francis: Frozen II


Frozenin taika lumoaa taas! Upeasti kuvitettu 96 - sivuinen kuvakirja kertoo yksityiskohtaisesti Frozen II - elokuvan uskomattoman seikkailun. 

Arendelin rauha rikkoutuu, kun salaperäinen ääni alkaa kutsua kuningatar Elsaa. Muut eivät ääntä kuule, mutta Elsa ei voi hillitä uteliaisuuttaan.

Hän lähtee Anna ja ystävät apunaan selvittämään, kenelle ääni kuuluu ja he päätyvät vaaralliselle matkalle kohti pohjoista menneisyyden salaisuuksia selvittämään.

lauantai 11. joulukuuta 2021

KK │ Kirjat jotka jäivät kesken... #1

 


Tässä kuvassa näet neljä eri kirjaa jotka olen aloittanut kuuntelemaan äänikirjana mutta jotka olen myös syystä ja toisesta keskeyttänyt, jättänyt odottamaan parempia päiviä tai en tule oikeastaan koskaan avaamaan kirjan kansia enään. 

perjantai 10. joulukuuta 2021

keskiviikko 8. joulukuuta 2021

Jeff Nathanson: Salazarin kosto



Uuteen seikkailuun joutunut kapteeni Jack Sparrow saa huomata epäonnensa vain lisääntyneen, kun hänen vanhin vihollisensa, kapteeni Salazarin, johtamat haamumerirosvot pakenevat Paholaisen kolmiosta tavoitteenaan tappaa kaikki merirosvot- Jack mukaan lukien. 

Kapteeni Jackin ainoa toivo on löytää legendaarinen Poseidonin atrain, joka tuo kantajalleen voiman hallita kaikkia meriä.

tiistai 7. joulukuuta 2021

KK │Patrick Modiano - Dora Bruder

 


Nobel-palkitun kiitetty ja herkkä dokumenntiromaani nuoren tytön kohtalosta.
Modiano antaa kasvot yhdelle kuudesta miljoonasta vainojen uhrista.

lauantai 4. joulukuuta 2021

KK │ Helmet lukuhaaste 2021

 Suoritin Helmet lukuhaaste 2021 ensimmäistä kertaa koko elinkaareni aikana.

Olen ylpeä itsestäni, että suoriuduin tästä 50. kirjan haasteesta sen takia haluan vielä julkaista postauksen siitä että mitkä kirjat tulivat mihinkin kohtiin.


1. Kirjassa kirjoitetaan päiväkirjaa: Sanna Kiiski: Tinderpäiväkirja

2. Kirjan on kirjoittanut opettaja: Ulla Feldscher: Rakas tiesitkö että olen psykopaatti

3. Historiallinen romaani: Witold Pilecki: Vapaaehtoisena Auschwitziin

4. Joku kertoo kirjassa omista muistoistaan: Eddy de Wild: Pääteasema Auschwitch, selviytyjän muistiinpanot

5. Kirja liittyy tv-sarjaan tai elokuvaan: C.S. Lewis: Prinssi kaspian

6. Kirja kertoo rakkaudesta: Hanna Hauru: Viimeinen vuosi

7. Kirjassa on kaveriporukka: Outi Hongisto: Veljet: Amir

8. Kirja, jossa maailma on muutoksessa: Martti Lintunen: Mitä jääkarhu sanoi pigviinille?

9. Kirjailijan etu- ja sukunimi alkavat samalla kirjaimella: Leena Lehtolainen: Harminpaikka

10. Kirjan nimessä on numero: Susan Heikkinen: Pullopostia Seilin saarelta: Potilas numero 43
11. Kirja kertoo köyhyydestä: Marjo Niemi: Ihmissyöjän ystävyys

12. Kirjassa ollaan metsässä: Erin Hunter: Myrsky nousee

13. Kirja liittyy teatteriin, oopperaan tai balettiin: Juha-Pekka Koskinen: Omituinen ooppera

14. Kirja on osa kirjasarjaa: Christian Rönnbacka: Tuonen korppi

15. Kirjassa on jotain samaa kuin omassa elämässäsi: Marko Hautala: Pimeä arkkitehti

16. Kirjassa eletään ilman sähköä: Hanna Hauru: Tyhjien sielujen saari

17. Kirjan nimessä on kirjan päähenkilön nimi: Maria Turtschaninoff: Maresi

18. Kirja kertoo sateenkaariperheestä: Laura Save: Paljain jaloin

19. Kirjassa leikitään: Ilkka Raitasuo & Terhi Siltala: Kellokosken prinsessa

20. Kirjassa on ammatti jota ei enään ole tai joka on harvinainen: Irene Trimble: Kuolleen miehen kirstu

21. Kirja liittyy johonkin vuodenaikaan: Pekka Ervasti: Paska reissu, tulipahan herkuteltua

22. Kirjassa ajetaan polkupyörällä: Tove Jansson: Muumipeikko ja pyrstötähti

23. Kirja jota luet ulkona: Hanna Hauru: Liian pienet sandaalit

24. Kirjan nimessä on kysymys- tai huutomerkki: Holly Bourne: Mikä kaikki voi mennä pieleen?

25. Kirjan on kirjoittanut kaksi kirjailijaa: J.M. Ilves: Viiden sormen harjoitus

26. Elämänkerta henkilöstä joka on elossa: Liisa Talvitie: Matti Esko

27. Kirjan päähenkilö on eläin: Erin Hunter: Tuli ja sää

28. Kirja, jonka lukemisesta on sinulle hyltyö: Colin Dexter: Huone numero 3

30. Kirja on julkaistu kirjoittajan kuoleman jälkeen: Arto Paasilinna: Laki vaatii vainajia

31. Jännityskirja tai dekkari: Christian Rönnbacka: Kaikki mikä kiiltää

32. Kirjan kansikuvassa tai kanakannen tekstissä on kissa: Erin Hunter: Villiin luontoon

33. Kirjassa opetetaan jokin taito: Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittajan hiihtokirja

34. Kirjassa tarkkaillaan luontoa: Erin Hunter: Salaisuuksien metsä

35. Kirja, jonka ilmestystä olet odottanut: Christian Rönnbacka: Tulen aika

36. Kirjassa liikutaan ajassa: Susanne Jansson: Uhrisuo

37. Kirjan henkilön työ on tärkenä tarinassa: Marja Aarnipuro: Maakellarin salaisuus

38.Kirja on käännetty hyvin: Jason Reynolds: Minuutin mittainen ikuisuus

39. Kirjassa kuunnellaan musiikkia: Rosa Liksom: Hytti numero 6

40. Kirjassa kerrotaan eläintein oikeuksista: David Duchvny: Pyhä lehmä

41.Kirjassa matkustetaan junalla: Miika Viljakainen & Lauri Silvander: Helvetin kone ja 49 muuta suomalaista rikosta

42. Satukirja: Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri

43. Kirjassa ei kerrota sen päähenkikön nimeä: Arja Ahtaanluoma: Puolinainen: koko tarina

44. Kirjassa on reseptejä: Kokkiklubi, maailman paras pizza

45. Kirjan on kirjoittanut pohjoismaalainen kirjailija: Christian Rönnbacka: Majakka

46. Kirjassa syödään herkkuja: Mila Teräs: Amiraali

47-48. Sama aihe, kaksi eri kirjaa: Tuija Hannula: Toppatakin alla on sydän & Satu Leisko: Tulin suomeen

49. Kirja on julkiastu vuonna 2021: Antonio Iturbe: Auschwitzin kirjastonhoitaja

50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä: James Bowen: Katukatti Bob


perjantai 3. joulukuuta 2021

KK │ Camilla Grebe - Kun jää pettää alta

 


Kun jää pettää alta - on Camilla Greben ensimmäinen sooloteos ja hänen kansainvälinen läpimurtonsa. Se on lukijaa nautinnollisesti kieputtava psykologinen trilleri rakakudesta ja petoksesta. Tästä alkaa Pimeän puoli - kirjasarja.

torstai 2. joulukuuta 2021

KK │ Pentti Kirstilä - Hanhivaara ja sateisen saaren tappaja

 Ihan pakko kertoa tarina miten tämä kirja on päätynyt yöpöydälleni ja sitä kautta tähän kalenteriin. Hypätään ajassa alkuvuoteen taisi olla tammikuuta, sinä aurinkoisena lauantai aamupäivänä isäni pyysi että voisinko viedä roskat ja minähän vein. Roskakatoksella oli muutama paperikassillinen kirjoja joita aloin siinä kolmenkymmenen asteen pakkasessa katsomaan ja tämä kirja lähti mukaan muutaman muun kirjan kanssa.


keskiviikko 1. joulukuuta 2021

KK │ Hanna Hauru - Jääkansi

Kiva kun tulit lukemaan Kirjakalenteriani! Koska tänään, keskiviikkona alkoi joulukuu, haluan perinteisesti tehdä jonkinlaisen joulukalenterin blogiini ja tällä kertaa eksyin tekemään ihka oikean kirjakalenterin. Tätä kalenteria olen suunnitellut jo elokuusta 2021 asti ja nyt olen innoissani kun sen saan viimein julkaista ikiomaan Kirjastooni 😇. Joka päivä 24.12 asti kello 10:00 uusi kirja kirjakalenteriin. Ensimmäinen kirja on Hanna Haurun  Jääkansi. Haurun teokset ovat olleet tuttuja tämän vuoden puolella olen tänne blogiini tuonut kolme hänen kirjaansa ja tämä on neljäs.