KK │ Aki Ollikainen - Nälkävuosi

 


Ajattele, jos olisit köyhä ja talvi olisi tuloillaan ja syksyn sato on epäonnistunut. Sinulla ei ole harmainta aavistusta millä elättäisit itsesi ja lapset. Järvi menisi kohta umpeen jäästä etkä sieltäkään saisi ruokaa. Mitä tekisit?

Esikoiskirjailija Aki Ollikainen vie lukijansa keskelle suuria nälkävuosia, ajanjaksoon jolloin kuoleman väri oli valkoinen ja valkoinen levittäytyi kaikkialle. Ollikainen kertoo julman ja traagisen tarinansa koruttomasti mutta kauniisti, turhua paisuttelematta mutta sydämeenkäyvästi. Matleena perheineen jää elämään pitkäksi aikaan sinun mieleen kun olet lukenut kirjan.

Isä ei syö, hän haluaa että vaimo ja lapset saavat enemmän ravintoa. Hän kyllä jaksaa... jonkinaikaa. Nuori vaimo lapsineen haluaa paeta vuoden 1867 hyytävää talvea ja kurjuutta Pietariin. Nälkäiset vaeltajat vaeltaa ovelta ovelle pyytääkseen leipää taikka velliä että jaksavat kävellä seuraavalle ovelle.

Varohan ettet syö liikaa joku sanoo tytölle joka syö puuroa pari lautallista ja juo maitoa. Kuka selviääpi hengissä ja kuka ei? He kohtaavat matkallaan ylempisäätyisiä miehiä joilla on myös omat hankaluutensa ratkaistavanaan. Inhimillisyys voittaa ja yhteinen tragedia yhdistää eri lähtökohdista tulevien ihmisten tiet toisiinsa.


            Olin vähäsen yllättynyt että tästä nelihenkisestä perheestä jäi ainakin henkiin se jonka ajattelin heti seuraavan mutkan jälkeen kuolla kupsahtaa, jäädä hankeen makaamaan. 

Jotenkin kirjan aihe kiinnosti erityisen paljon, koska Suomen historia on mielenkiintoista ja en ole ennen ihan näin konkreettisesti lukenut Suomen nälänhädästä vuosina 1866-1868. Halusin ottaa vähän selvää mistä tämän aikakauden nälänhätä oikein alkoi ja se alkoi oikeastaan siitä että monina peräkkäisinä vuosina oli katovuodet. Pahin oli 1867 jolloin syyshallat tuhosivat viljan ja muut syötävät kasvit laajoilla alueilla ympäri Suomea. 

Jotenkin en osaa kuvitella mitä jos tänä päivänä olisi samanlainen nälänhätä mitä tuolloin oli, jotenkin aina ajattelee että tottakai kaupassa tai kaapissa on jotain ruokaa jota pistää suuhun. Mutta tuohon aikaan syötiin ihan mitä vaan mitä käsiinsä löysi. Kasveja, jauhojen sekaan laitettiin heinää, lehtiä ihan mitä vaan. Mutta aina oli vaan iso nälkä. 

Kuva: celianet.fi
Kuvaus: celianet.fi, kirjasampo.fi
Lukuhaaste: kirja vieraasta aiheesta




Kommentit

  1. Kauhea aihepiiri, josta Ollikainen on kirjoittanut upean kirjan. 10% suomalaisista kuoli nälkävuosien aikana, johon yhteiskunta olisi voinut puuttua ajoissa.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Amiraali: Mila Teräs 46/50

Peppi Pitkätossu: Astrid Lindgren

Yösyöttö: Eve Hietamies / selkomukautus Hanna Männikkölahti