lauantai 29. tammikuuta 2022

Leena Lehtolainen: Rivo satakieli 9 / Maria Kallio


Leena Lehtolaisen suosittu Maria Kallion yhdeksäs kirja ja yhdeksäs tapaus. Jorvin sairaalaan tuodaan pahasti viillelty vähäpukeinen nainen. Seuraavana päivänä julkkisprostituoitu murhataan suorassa televisuilähetyksessä.

Lulu Nightingale on tarjonnut seksipalveluita Rivo Satakieli - nimisessä studiossaan, jonka asiakaskuntaan kuuluu monia silmäätekeviä. Murhatun prostituoidun ovat tavanneet hämärissä merkeissä myös televisiojuontaja Ilari Länsimies ja KRP:n komisario Lasse Nordström. 

Maria Kallio ja hänen alaisestensa tutkimuksia haittaa reviiritaistelu keskusrikospoliisin kanssa. Eikä Marian elämää tee helpommaksi myöskään se, että hänen aviomiehensä Antti viihtyy niin hyvin työpaikallaan Vaasassa.

Tosiaan kuuntelin äänikirjana kirjan joulukuun alkupuolella ja en koskaan julkaissut viime vuonna kirjaa missään, minulla pyöri tähän aikaan kirjakalenterini ja ajattelin silloin että alan jokaisen kirjan jonka luen kirjoittamaan / tekemään muistiinpanoja vihkooni jota voin joskus katsella. Nyt tammikuun loppuna sain toisenlaisen idean että tästä vihosta johon olen näitä kirjoja laittanut muistiin niin laitan ne myös tänne.

Koin kirjan kuuntelun mielenkiintoiseksi, koska prostituotista ei hirveästi kirjoitella juuri mitään tai en ainakaan ole törmännyt aiheeseen niin tämä oli mielenkiintoinen. Pysyin mukana todella hyvin kirjan käänteissä enkä oikeastaan koskaan tipahtanut kartalta. Pääsin juonessa itsekkin pohtimaan kuka olisi murhaaja ja tietenkin oma veikkaus meni sinne päin mutta mitä sinä ajattelet tästä kirjasta?

Oletko sinä lukenut Maria Kallio sarjaa? Näistä linkeistä pääset ihan ensimmäisestä kirjasta tähän kirjaan lukemaan mitä minä olen mieltä! ↓

Ensimmäinen murhani
Harmin paikka
Kuparisydän 
Luminainen 

Kuolemanspiraali
Tuulen puolella
Ennen lähtöä
Veren vimma
Rivo satakieli
Väärän jäljillä
Minne tytöt kadonneet
Rautakolmio
Surunpotku
Viattomuuden loppu
Turmanluoti
Jälkikaiku

↳ seuraavaksi siis kohti Väärän jäljillä ~ 
Kuva ja kuvaus: Tammi.fi



sunnuntai 16. tammikuuta 2022

Rony Smolar: Elämäni kahdeksas päivä

 

Elämäni kahdeksas päivä 一 Mayer Franckin selvitymistarina Holokaustista.

Elokuussa 1928 syntyi Puolassa poika joka joutui jättämään lapsuuskotinsa natsi-Saksan vallatessa eurooppaa.

Alkoi viisi ja puoli vuotta kestänyt kärsimysnäytelmä ja tie vei lopulta getosta Auschwitzin keskitysleiriin.

Tarinan todennäköisin päätepiste olisi ollut polttouuni mutta Mayer Franck sai olla pitkään keskuudessamme varoittamassa että hulluus saa enään koskaan päästä irti.


En ottanut junamatkalleni luettavaa, ainoastaan puhelimen ja kuulokkeet. Koin junamatkani tylsäksi jo Hämeenlinnan kohdalla joten aloin selailemaan muistioitani ja olin laittanut tämän kirjan yheksi kirjaksi jonka voisin kuunnella.

Kirjan kestona oli kolme tuntia ja 52 minuuttia joten se oli sopivan pituinen junamatkoilleni. Olen monia kirjoja kuunnellut joissa käsitellään holokaustia ja tämä oli yksi lisää siihen listaan. Niinkuin monissa muissakin kirjoissa olen käsitellyt, tulee vaan yksi sana mieleen miksi

Koen tarpeellisena kuunnella tai lukea jokaisen tarinan mikä liittyy jollain tavalla holokaustiin, koen että nykypäivän ihmiset saisivat lukea sen mitä on tapahtunut oikeasti. Mun mielestä on kauhistuttavaa ajatella että jotkut sanovat että onko holokaustia oikeasti tapahtunut, mitä jos se onkin vain yksi iso vitsi. 

Olen itse käynyt Auschwitz'issä kuusi vuotta sitten ja mä näin ne samat asiat mitä kirjassa kerrottiin, ne on tällä hetkelläkin näkyvillä nykyajan ihmisille. Mua jäi kuintenkin häiritsemään ja omalla tavallaan ahdistamaan se aika kun olin siellä, joten olen menossa uudelleen kyseiseen paikkaan kysymään itseltäni mikä minua täällä häiritsee ja ahdistaa vielä. 

Hei, jos sua kiinnostaa tälläinen kirjallisuus niin olen linkannut tähän postauksia joita olen parin vuoden ajalta laittanut. 



Kuva: Celianet.fi 
Kuvaus: Supla.fi

torstai 13. tammikuuta 2022

Jorma Kurvinen: Pako

 


Kehen voit luottaa vieraalla maaperällä? 16-vuotias Paavo ja 12-vuotias Matti joutuvat armottoman haasteen eteen. Inarin vankileiriltä karanneet saksalaissotilaat ottavat pojat panttivangeiksi ja pakottavat heidät opastamaan heikkokuntoisten ja huonosti varustautuneen joukon Ruotsin rajalle.

Huima pakomatka on erämaaolosuhteisiin tottuneille pojille on miltei ylivoimainen urakka. Gestapon takaa-ajomalla ryhmällä ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa: jaksaa perille tai kuolla.

Väsymys ja ihmisen kyky voittaa se ovat merkillisiä asioita. Puolen kilometrin päässä laelta Matti rupesi piristymään samaan aikaan kuin Peter Steffen sammui kokonaan.  Pitkä laiha saksalainen oli aivan lopussa jo heidän lähtiessään Jokitörmältä - 4. luku sivu 53

Jorma Kurvinen käsittelee tositapahtumiin perustuvassa jännittävässä ja realisessa romaanissaan sodan perimmäisiä kysymyksiä, ihmisyyttä, selviämistä ja kasvamista äärimmäisissä olosuhtaissa. Kirjailija kertoi pitävänsä Pakoa pahaana nuortenkirjanaan.

Paavo hengitti syvään muutaman kerran ja vetäytyi oven jäljessään sulkien takaisin kotaan. - Steffen itki. - Hourailee, Rattmann sanoi olkansa ylitse. Steffenin itkusta vapisevat huulet tapailivat sanoja. 
Heinz....Heinz, bitte ... - 9. luku sivu 131

Koin kirjan lukemisen todella silmiä avaavana teoksena. Jos meidät saadaan kiinni, oletko valmis tappamaan meidät? Mitä itse vastaisit jos nykypäivänä olisi tpaahtunut näin? En osaisi itse sanoa, uskaltaisinko siihen. Jos joutuisin se jäisi kummittelemaan mieleeni lopun ikään.

Vaikea selittää miltä tuntuu kun kirjan on saanut päätökseen, se pitää itse lukea ja sen jälkeen tiedät miltä tuntuu. Tämä kirja tulee jäämään kirjahyllyyni se ei lähde kierrätykseen. 


keskiviikko 5. tammikuuta 2022

Camilla Grebe - Lemmikki

 Camilla Grebe - Lemmikki on toinen osa kirjasarjaa Pimeän puoli. Ensimmäinen osa oli Kun jää pettää alta. Aloitin lukemaan kirjaa jo viimekuun puolella mutta lukuintoisuus katosi noin viikoksi jonka aikana kahtelin kirjaa siinä uskossa että tulenko koskaan pääsemään kannesta kanteen. Annoin itselleni aikaa ja odotin niin kauan kuin olin valmis jatkamaan. 

Mä luulin, että kun olen kotona kipeenä, jaksan ja ehdin lukea kirjaa eteen päin monta lukua joka päivä. Noh... Se ei mennyt ihan niin miten ajattelin.

Kirja lusmusi yöpöydälläni monta päivää koskemattomana, manasin itselleni että joudun pian aloittamaan alusta koko kirjan jos en kohta jatka lukemista. Unohtaisinko tarinan juonen siihen kohtaan mihin olen päässyt? - Niinkin on joskus käynyt.

Ruotsin parhaaksi rikosromaaniksi vuonna 2017 valittu Lemmikki on kirja niistä valheista joita kerromme toisillemme, ja niistä, joihin päätämme itse uskoa.

Mulla oli aluksi todella vaikea ymmärtää sitä, että tässä kirjassa joka luvussa tiputaan johonkin suuntaan. Kirjassa on selvästi kaksi tai jopa kolme päähenkilöä, mutta nyt puhutaan näistä kahdesta jotka kertovat omaa tarinaa ja tarinat yhdistyvät josta saadaan yksi iso kokonaisuus. En aluksi pitänyt yhtälöstä, koska se tuotti vaikeuksia muistaa mitä olin lukenut silloin kun olin tämän henkilön kohdalla. Jossain kohtaan kun tarinat myötäilivät toinen toistaan lukemisesta tuli paljon helpompaa.


Brutaali murha ja muutama talviviikko kuihtuvassa Ormbergin kylässä saattavat kolme ihmistä yhteen: Nuoren poliisin Malinin, jonka elämän askelmerkit on jo etukäteen suunniteltuna. Profiloija Hannen, joka on menettämässä jotain korvaamatonta. Teini-ikäisen Jaken, joka ei suostu jakamaan omaa salaisuuttaan kenenkään kanssa.

Murhatutkinta ei käy heille pelkästään hengenvaaralliseksi, vaan se myös muuttaa heistä jokaista perusteellisesti. Todellista rohkeutta on peloista pahimman kohtaaminen,  vaikka totuuden hinta onkin usein kova.


Kirjan loppu oli silmiä avaava. - Enkä ole katunut sitä hetkeäkään.